Suurin osa koiranomistajista on varmasti yhtä mieltä siitä, että koiran on oltava tottelevainen.
Tottelevaisuus tietysti helpottaa asioita huomattavasti, mutta itse asiassa vielä tärkeämpää on, että koira on hyväkäytöksinen.
Tottelevainen ja hyväkäytöksinen koira ovat kaksi eri asiaa, vaikka saattavatkin ensisilmäykseltä vaikuttaa samalta.
Tottelevainen koira tekee, mitä käsketään ja lopettaa kiellosta sen, mitä oli tekemässä. Hyväkäytöksistä koiraa taas tarvitsee harvoin kieltää tai käskeä, koska se tietää automaattisesti, miten toimia. Se hallitsee tietyt elämäntaidot, jotka auttavat sitä selviämään tilanteessa kuin tilanteessa.
Ajatus on peräisin kirjasta Life Skills for Puppies, jossa listataan 10 elämäntaitoa, jotka jokaisen pennun olisi hyvä oppia. Kirjassa painotetaan nimenomaan hyväkäytöksisyyden tärkeyttä tottelevaisuuden sijaan.
Parasta olisi tietysti, jos koira oppisi nämä taidot jo pentuaikana, mutta aikuisellekin koiralle voi opettaa samat asiat. Aikuisen koiran opettaminen saattaa kuitenkin kestää kauemmin, erityisesti jos koiralle on jo muodostunut vakiintuneita käyttäytymismalleja tai pelkoja. Jos koiralla on vakavia käyttäytymisongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä käyttäytymisneuvojaan.
Kokosin listan omasta mielestäni tärkeimmistä elämäntaidoista, jotka auttavat koiraa selviämään ja käyttäytymään ihmisten kummallisessa maailmassa. Osa näistä on samoja, kuin kirjassa.
1. Itsevarmuus
Koiran on tunnettava olonsa turvalliseksi ympäristössä, jossa se elää. Pentu kannattaa totuttaa kaikkiin kohteisiin ja ilmiöihin, joita se saattaa elämänsä aikana kohdata. Tähän kuuluvat muun muassa erityyppiset ja -ikäiset ihmiset ja erilaiset äänet, ympäristöt, esineet ja kävelyalustat.
Paras keino totuttaa pentu uusiin asioihin on pitää huoli siitä, että kokemus on pennulle positiivinen eikä millään tavoin pelottava. Pelkkä uusille asioille altistaminen ei siis riitä; se voi johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin mihin pyrittiin, eli lisääntyneeseen pelkoon. Kannattaa siis aloittaa totuttelu tilanteesta, joka on vähiten pelottava. Voit esimerkiksi aloittaa pitkän etäisyyden päästä tai soittaa ääntä aluksi hiljaisella äänenvoimakkuudella. Koiraa ei saa missään tapauksessa pakottaa tai edes houkutella kohtaamaan asioita, jotka huolestuttavat sitä, vaan antaa sen tutustua niihin omaan tahtiinsa. Jos koira vaikuttaa rennolta ja iloiselta, tarjoa sille makupaloja tai leiki sen kanssa, jolloin se yhdistää uuden asian johonkin mukavaan. Jos koiraa tuntuu pelottavan, vie se pois tilanteesta ja tee siitä seuraavalla kerralla huomattavasti helpompi.
Jos koira on jo oppinut pelkäämään tiettyjä asioita, lue täältä tarkemmat ohjeet.
2. Itsehillintä
Jos koira ymmärtää, että se ei aina saa mitä haluaa ja että itsensä hillitseminen kannattaa, moni tilanne muuttuu huomattavan paljon helpommaksi. Koira oppii käyttäytymään paremmin omistajan laittaessa ruokaa, nähdessään toisen koiran, halutessaan lelun tai makupalan, ulos mentäessä, löydettyään jonkin ihanan hajun… lista voisi jatkua loputtomiin.
Yksi tapa opettaa koiralle itsehillintää on laittaa nyrkin sisälle nami, jota koira ei kykene saamaan. Anna koiran yrittää saada nami itselleen. Kun näet pienenkin merkin siitä, että koira on luovuttanut, kehu sitä innoissasi ja tarjoa toisesta kädestä nami. Pian koira oppii, että namin saa vain jos sitä ei yritä saada. Tämän jälkeen voit vaikeuttaa harjoitusta ja odottaa, että koira tarjoaa katsekontaktia. Vaihe vaiheelta voit alkaa avata nyrkin ja pitää namia kämmenelläsi ja lopulta lattialla. Jos koira yrittää jossain vaiheessa syödä namin, älä sano mitään, aseta vain kätesi namin päälle niin, että koira ei saa sitä, ja tee tehtävästä helpompi seuraavalla kerralla.
Kun koira ymmärtää jutun jujun, voit soveltaa koiran oppimaa muissakin tilanteissa. Kun koira haluaa jotakin, odota ensin katsekontaktia. Älä sano mitään; ideana on, että koira tarjoaa sitä automaattisesti ilman minkäänlaista käskyä. Aloita mahdollisimman helpoista tilanteista, sillä koiran voi olla aluksi vaikea ymmärtää, mitä siltä vaaditaan.
3. Rauhallisuus
Koirien oletetaan olevan rauhallisia silloin, kun mitään ei tapahdu, vaikka sitä ei ole niille yleensä erikseen opetettu. Päinvastoin, koira saa yleensä huomiota ainoastaan tehdessään jotakin.
Opeta koiralle, että rauhallisuus ja rentoutuminen kannattaa. Kaikkein yksinkertaisin keino on palkita koiraa makupalalla silloin, kun se makoilee rauhassa itsekseen. Koiran ei tarvitse tehdä mitään erityistä; se ansaitsee palkkion pelkästä rauhallisesta olotilastaan.
Älä kuitenkaan herätä nukkuvaa koiraa, ja tarjoa koiralle myös mahdollisuus vetäytyähalutessaan paikkaan, jossa sitä ei lainkaan häiritä. Voit esimerkiksi päättää, että tietyssä pedissä nukkuessaan koira saa olla täysin rauhassa. Silloin sille ei tarjota edes makupaloja eikä sitä myöskään kehuta tai silitetä. Jokainen tarvitsee välillä omaa aikaa.
4. Käsittely
Jokaista koiraa joudutaan käsittelemään jossain vaiheessa sen elämää. On siis hyvä harjoitella käsittelyyn totuttelua etukäteen ennen kuin siihen on edes tarvetta.
Koiran on hyvä tottua kaikenlaisiin toimenpiteisiin, joita se saattaa elämänsä aikana joutua kokemaan. Esimerkiksi terveystarkastukset, kynsienleikkuu, suihkussa oleminen, kuivaaminen, harjaaminen, korvien puhdistaminen ja kiinni pitäminen ovat kaikki asioita, joita kannattaa harjoitella vähän kerrallaan ja asteittain. Samoin kuin muidenkin mahdollisesti pelottavien asioiden kanssa, aloita mahdollisimman helposta tilanteesta ja tee käsittelystä koiralle positiivinen kokemus. Aloita esimerkiksi kynsienleikkaamiseen totuttelu siitä, että kosketat koiran tassua kädelläsi ja palkitset makupalalla.
Opeta koiralle, että käsittely tapahtuu esimerkiksi tietyn pyyhkeen päällä. Jos koira saa itse vapaaehtoisesti mennä pyyhkeen päälle ja lähteä halutessaan pois, se kokee, että sillä on vaihtoehtoja. Ikäväkin toimenpide muuttuu siedettävämmäksi kun koira tietää, että se voi lopettaa käsittelyn halutessaan. Kuvittele hammaslääkärikäyntiä, jossa sinut pakotetaan väkisin tuoliin ja poispääsy estetään. Vapaaehtoisesti hammaslääkäriin mennessäsi et ehkä nauti siitä, mutta ainakaan se ei ole yhtä kammottava kokemus kuin jos sinut olisi pakotettu siihen.
5. Omistaja on paras asia kävelyillä
Jos koira oppii, että omistaja on hauska ja jännittävä, se pysyy lähettyvillä myös vapaana ollessaan ja tulee todennäköisemmin luokse kutsuttaessa. Yllätä koira silloin tällöin jollain mahtavalla, erityisesti jos se tulee oma-aloitteisesti luoksesi ilman, että sitä tarvitsi edes kutsua. Näin se oppii pitämään sinua silmällä ja käy välillä luonasi tarkistamasssa, mitä hauskaa keksit tällä kertaa. Ole luova yllätysten suhteen. Tarjoa koiralle välillä vaikka paistettua kanaa, upouusi vinkulelu tai herkkunamia. Piilota salaa herkkuja tai lelu nurmikkoon, ja näytä koiralle, mistä etsiä. Harjoitelkaa helppoja ja hauskoja temppuja tai viettäkää leikkihetki.
Lue täältä ohjeet 100-prosenttisen varman luoksetulon opettamiseen.
6. Ruokaa ja leluja ei tarvitse puolustaa
Jotta koira ei kokisi tarvetta puolustaa resurssejaan, sen on opittava, että mitään ei viedä siltä väkisin pois. Jos koiralta on välttämättä saatava otettua jotakin pois, tarjoa sille tilalle jotakin vielä parempaa, ja ota esine vaivihkaa pois.
Opeta koiralle, että ihmisen lähestyminen silloin, kun sillä on ruokaa, lelu tai jotakin järsittävää on positiivinen asia. Heitä koiralle ohi kävellessäsi makupala, joka on parempi kuin se, mitä koiralla on. Jos koira muutaman toiston jälkeen suhtautuu tähän rennosti ja luottavaisesti, voit kävellä ohi lähempää ja vaikeuttaa tilannetta asteittain.
Voit myös opettaa koiralle ”irti”-käskyn, jota voit käyttää hätätilanteissa, esimerkiksi jos koira on löytänyt kävelyllä jotakin mahdollisesti vaarallista syötävää. Opeta koiralle aluksi, että ”irti” tarkoittaa, että maahan satelee herkullisia nameja. Harjoittele seuraavaksi niin, että koiralla on hallussaan esine, josta se ei suuresti välitä. Sano ”irti” ja heitä nameja maahan, jolloin koira päästää automaattisesti irti. Vaikeuta tilannetta vaihe vaiheelta. Täältä löytyy erinomainen video, joka on ikävä kyllä englanniksi.
Jos koira näyttää merkkejä resurssiaggressiivisuudesta, kannattaa ottaa avuksi kouluttaja tai käyttäytymisneuvoja.
7. Itsenäisyys
Koiran on tärkeää oppia, että se pärjää hyvin myös yksin ollessaan, muuten vaarana on, että koira panikoi, ahdistuu tai turhautuu omistajan poissaollessa.
Täältä löydät aikaisemman kirjoitukseni, jossa on ohjeet itsenäisyyden harjoitteluun. Tärkeintä harjoittelussa on, että koira ei ahdistu tai stressaannu harjoitusten aikana ja että kokemuksesta tehdään koiralle positiivinen. Kuten muissakin elämäntaidoissa, tilanteesta on tehtävä aluksi mahdollisimman helppo koiralle, minkä jälkeen sitä voi vaikeuttaa vaiheittain.
8. Hihnassa kauniisti käveleminen
Opeta koiralle, että hyviä asioita tapahtuu, kun se pysyttelee lähelläsi.
Oppiminen on tehokkainta, jos se tehdään vaihe vaiheelta ja aloitetaan helpoista tilanteista. Tämä voi olla vaikeaa, sillä koiraa pitäisi opettaa jokaisella kävelyllä koko kävelyn ajan, jolloin vaikeita tilanteita tulee väistämättä vastaan myös alkuvaiheessa.
Kätevä ratkaisu tähän on opettaa koiralle, että tiettyjen ulkoiluvälineiden kanssa vetäminen on sallittua ja toisten välineiden kanssa taas harjoitellaan. Esimerkiksi kun koiralla on valjaat päällä, menette normaalille kävelylle. Pannan käyttäminen tarkoittaa, että harjoittelette hihnakäyttäytymistä. Vaihtoehtoisesti voit käyttää erilaisia valjaita tai eri hihnaa, kunhan ero on koiralle selkeä.
Aloita harjoittelu kotona ilman häiriöitä. Palkitse koiraa aluksi runsaasti sen pysytellessä lähelläsi kun seisot paikallasi. Seuraavaksi voit ottaa askeleen eteenpäin ja palkita koiraa, jos se yhä pysyy lähelläsi. Palkitse aluksi joka askeleen jälkeen, ja pidennä palkitsemisväliä, kun koira ymmärtää, mitä siltä vaaditaan. Itse en vaatisi jatkuvaa katsekontaktia tai aivan omistajassa kiinni pysymistä; kävelyn tarkoitushan on, että koira nauttii siitä ja tutkailee ympäristöään.
Kun hihnassa käveleminen sujuu kotona, harjoittele seuraavaksi paikassa, joka on mahdollisimman ”tylsä”, ja vaikeuta tilannetta vähän kerrallaan koiran onnistuessa.
9. Kaikki jalat pysyvät maassa
Suurin osa omistajista ei halua koiransa hyppivän ihmisiä vasten. (Jos omistat pienen koiran etkä välitä, hyppiikö se sinua tai muita ihmisiä vasten, voit aivan vapaasti skipata tämän taidon.)
Tärkeintä on, että koira ei koskaan saa keneltäkään huomiota hyppiessään ihmisiä vasten. Joillekin koirille riittää se, että niitä ei palkita niiden hyppiessä ja ne saavat runsaasti huomiota ja herkkuja, kun kaikki neljä tassua pysyvät maassa.
Hyppiminen on usein kuitenkin itsessään palkitsevaa koiralle. Näissä tapauksissa koiralle on opetettava vaihe vaiheelta, että jalkojen maassa pysyminen on kannattavampaa. Joskus vaihtoehtoisen käyttäytymisen, esimerkiksi istumisen, opettaminen voi olla hyödyllistä.
Aloita siitä, että palkitset koiraa runsaasti seistessäsi tai istuessasi paikallasi, kunhan se ei hypi. Älä innosta koiraa kehumalla tai silittelemällä, vaan tarjoa sille nameja rauhallisesti ja suoraan koiran nenän eteen. Kun tämä sujuu koiralta, voit alkaa vaikeuttaa tilannetta. Ala kehua koiraa kerta kerralta innokkaammin. Ala silittää sitä enemmän ja innokkaammin, vähän kerrallaan. Ala innostaa sitä lelulla. Jos koira hyppää, on tilanteesta tehtävä sille helpompi seuraavalla kerralla. Riippuu koirasta, mikä tilanne aiheuttaa hyppimisen. Jos tilanne on kotiintulo, voit aloittaa siitä, että lähdet huoneesta oven taakse sekunniksi, palaat takaisin ja palkitset runsaasti. Uusien ihmisten kanssa harjoittelu on aloitettava helpoimmasta tilanteesta, ennen kuin koira on oppinut yleistämään taidon kaikkiin ihmisiin.
10. Luottamus siitä, että koiraa kuunnellaan
Jos koira oppii, että sen mielipiteitä, tunteita ja viestintää kuunnellaan, sen luottamus omistajaan ja ihmisiin yleensä kasvaa. Se kokee olonsa turvalliseksi ja kokee, että se voi vaikuttaa asioihin jossain määrin, mikä on äärimmäisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta.
Kiinnitä huomiota koiran elekieleen ja opettele huomaamaan, milloin koiraa ahdistaa, pelottaa tai stressaa. Ota se pois tilanteista, joissa se kokee olonsa epämukavaksi äläkä tee väkisin mitään, mistä koira ei pidä.
Kun koiran pieniäkin eleitä kuunnellaan, se oppii, ettei ole tarvetta intensiivisempään ja selkeämpään viestintään, kuten pakenemiseen, murisemiseen, haukkumiseen tai puremiseen. Jos taas koiran eleet jätetään jatkuvasti huomioimatta, koira saattaa hyvinkin kokea, että viestin perille menemiseksi ei ole muita vaihtoehtoja kuin käyttää järeämpiä keinoja.
Älä koskaan rankaise koiraa murisemisesta. Taustalla on usein pelko tai muu negatiivinen tunnetila, ja rankaiseminen saa koiran vain uskomaan, että sillä oli syytäkin pelätä. Muriseminen on koiran keino viestiä, että se haluaa lisätä etäisyyttä murinan kohteeseen. Rankaiseminen saattaa ehkä lopettaa murisemisen, mutta taustalla oleva ikävä tunne ei katoa minnekään. Kun koira ei voi murisemalla viestiä, että se haluaa etäisyyttä, ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on pureminen.
Opeta siis koiralle, että lievempikin viestintä riittää ja sen eleitä kuunnellaan.
Näiden elämäntaitojen avulla pääsee jo pitkälle, ja koirasta tulee tasapainoinen, hyvin käyttäytyvä ja luottavainen kumppani. Mihin tahansa käyttäytymiseen voi kuitenkin soveltaa samaa ideaa, jossa koiraa ei tarvitse jatkuvasti käskeä vaan se toimii automaattisesti halutulla tavalla.
Mitkä ovat omasta mielestäsi tärkeimpiä elämäntaitoja, jotka jokaisen koiran olisi hyvä osata?
Lue lisää:
Helen Zulch & Daniel Mills (2012): Life Skills for Puppies
Kiinnostaako koirien käyttäytyminen ja koulutus?
Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂
ZenKoira 