Milloin koira on onnellisimmillaan?

Summer 16 029Mitä luulet, mikä tekisi koirasi kaikkein onnellisimmaksi? Ehkä loputon määrä hampurilaisia tai kasa tennispalloja? Tai valtava, pehmeä sänky, jossa loikoilla?

Voisi kuvitella, että koiralle paras tunne maailmassa olisi se, kun se saa jotakin hyvää, jotakin tavoittelemaansa tai haluamaansa. On kuitenkin olemassa tunne, joka on vieläkin voimakkaampi kuin positiivisten asioiden saavuttamisesta ja nauttimisesta saatu mielihyvä. Suuri osa eläimistä, ihminen ja koira mukaanlukien, nauttii erityisesti positiivisten asioiden tavoittelusta. Koira ei siis ole välttämättä onnellisimmillaan siinä vaiheessa, kun se syö lempiruokaansa, vaan ennen sitä. Tavoitellessaan jotakin haluamaansa koira nauttii tekemisen riemusta ja on täynnä innokasta odotusta.

Etsiminen, tutkiminen, oppiminen, innostuminen, asioiden tavoitteleminen, ongelmien ratkaiseminen ja tavoitteisiin pyrkiminen aiheuttavat eläimissä hyvinkin positiivisia tunteita. Käyttäytyminen itsessään on äärimmäisen palkitsevaa, monesti jopa palkitsevampaa kuin tavoitteen saavuttamisesta saatu mielihyvä.

Näiden tunteiden taustalla on niin sanottu ”etsimisjärjestelmä” (SEEKING system). Termin on kehittänyt neurotieteilijä Jaak Panksepp, joka on tutkinut laajasti eläinten tunteita ja tullut siihen johtopäätökseen, että eläimillä on ainakin seitsemän selkeää perustunnetta. ”Etsiminen” on yksi näistä. Tiettyjen aivoalueiden aktivoiminen aiheuttaa eläimissä etsimisjärjestelmään liittyvää käyttäytymistä; ne alkavat innokkaasti tutkia ympäristöään, etsiä jotakin, pyrkiä johonkin päämäärään.

Kun koira jahtaa palloa, leikkii aktivointilelulla, etsii piilotettuja herkkuja, paimentaa lampaita, kaivaa kuoppaa tai oppii uusia temppuja, sen etsimisjärjestelmä aktivoituu. Se odottaa saavansa jotakin hyvää ja pyrkii jotakin tavoitetta kohti. Se kokee myös itse vaikuttavansa omaan elämäänsä ja hyvien asioiden saamiseen.

Olet ehkä itsekin huomannut kokevasi samanlaisia tunteita. Oletko ikinä odottanut innolla jotakin tapahtumaa ja ehkä jopa saanut enemmän iloa sen odottamisesta ja suunnittelemisesta kuin itse tapahtumasta? Oletko joskus tehnyt innokkaasti töitä tietyn tavoitteen saavuttamiseksi ja huomannut, että päästyäsi tavoitteeseesi alatkin jo etsiä uusia päämääriä? Oletko ehkä huomannut, että halusi syödä herkkuja on itse asiassa paljon suurempi kuin niiden syömisestä saatu ilo?

Miksi ylipäänsä harrastamme asioita, vaikka voisimme viettää vapaa-aikamme sohvalla loikoillen ja syöden kaiken haluamamme ruoan? Oli harrastuksena sitten tietokonepeli, juokseminen, uuden kielen oppiminen, koiraharrastus, leipominen, jalkapallo, virkkaaminen tai lumilautailu,  se tarjoaa meille haasteita ja tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Saamme iloa jo pelkästään siitä, että tavoittelemme jotakin.

”Etsiminen” on hyvin samankaltainen tunne kuin ns. flow-tila. Flow’ssa ihminen keskittyy täysin yhteen tehtävään ja tavoitteiden saavuttamiseen. Flow on kaikkein vahvimmillaan, kun tehtävän vaikeus ja yksilön kyvyt ovat tasapainossa. Haasteen on oltava riittävän vaikea, että se kiinnostaisi, mutta tarpeeksi helppo, ettei siihen turhautuisi. Flow on äärimmäisen positiivinen tila, ja moni onkin onnellisimmillaan kokiessaan flow-tilaa jossakin muodossa.

On olemassa evolutiivinen selitys, miksi hyvien asioiden tavoitteleminen ja niitä kohti pyrkiminen on usein positiivisempi kokemus kuin samojen asioiden saavuttaminen ja niistä nauttiminen. Elossa säilymisen kannalta on kannattavampaa, että esimerkiksi ruoan tavoittelu on itsessään positiivinen kokemus. Eläinten on yleensä oltava äärimmäisen motivoituneita tavittelemaan asioita ja tutkailemaan ympäristöään, vaikkei sille olisi sillä hetkellä tarvetta. Siinä vaiheessa, kun nälkä iskee, voi olla jo liian myöhäistä. Monen eläimen on siis haluttava tutkia, etsiä ja tavoitella asioita ympäristössään jatkuvasti, myös hyvinä aikoina. Koskaan ei tiedä, milloin eteen tulevatkin huonot ajat, joten ruokaa ja muita resursseja on etsittävä varmuuden vuoksi. Tutkimalla ympäristöään eläin myös oppii tärkeitä asioita. Missä ovat parhaat piilopaikat, juomapaikat, ruokailupaikat, vaaralliset alueet, jne. Jos eläimet eivät olisi kiinnostuneita ja uteliaita ympäristöstään, niiden hengissä säilyminen ei olisi yhtä todennäköistä. Siksi etsimisjärjestelmä on niin tärkeä; ympäristön tutkimisen, uuden oppimisen ja resurssien etsimisen on oltava eläimelle itsessään palkitsevaa, muuten ne makoilisivat tyytyväisinä paikoillaan, kunnes niille tulisi nälkä tai kylmä.

Tästä syystä koiralle kannattaa pelkän herkun tarjoamisen sijaan antaa mahdollisuus ruoan eteen työskentelemiseen. Tehtävien on oltava riittävän helppoja, mutta myös sopivan haastavia. Aktivoi koiran etsimisjärjestelmä. Tarjoa sille mahdollisuuksia ympäristön tutkimiseen, ongelmien ratkaisemiseen, uuden oppimiseen ja lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Silloin se on onnellisimmillaan.

Täältä löytyy ideoita koiran aktivointiin ja virikkeistämiseen.

 

Lisälukemista:

Pelkoa ja palkintoa aivojen alaosissa

Depressed? Your SEEKING system might not be working

Video: The SEEKING system – a fascinating core emotion

Panksepp, J. (2004). Affective neuroscience: The foundations of human and animal emotions. Oxford university press.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s