Mitä vikaa on rankaisemisessa?

Kun koira halutaan saada lopettamaan jonkin asian tekeminen, rankaiseminen saattaa tuntua luonnolliselta ja helpolta vaihtoehdolta. Vähintäänkin koetaan, että koiraa tulisi kieltää huonosta käyttäytymisestä. Rankaiseminen tuntuu ehkä houkuttelevalta pikaratkaisulta, mutta siihen sisältyy runsaasti riskejä ja ikäviä sivuvaikutuksia. Vaikka rankaisut toimisivatkin hetkellisesti, pitkällä aikavälillä ne eivät kuitenkaan ole tehokkain, turvallisin tai eettisin tapa kouluttaa koiraa. On olemassa myös huomattavasti koiraystävällisempiä menetelmiä vähentää koiran ei-toivottua käyttäytymistä.

Moni uskoo, että rankaisemiseen lukeutuu ainoastaan koiran fyysinen pahoinpitely tai kivun aiheuttaminen. Kuitenkin rankaisun määritelmän mukaisesti rankaisemista on kaikki, minkä koira kokee riittävän neatiivisena, että sen käyttäytyminen vähenee. Koira siis itse määrittelee, mikä on rankaisevaa ja mikä ei. Herkälle koiralle jo pelkkä omistajan muuttunut elekieli saattaa toimia voimakkaanakin rankaisuna. Rankaisemiseen perustuvat muun muassa hihnasta nykiminen, ketjukaulaimet, koiralle huutaminen, kovalla äänellä pelästyttäminen, vesisuihkepullot, haukunestopannat, painesuihkepullot ja koiran selättäminen.

Miksi rankaiseminen sitten ei kannata?

1. Koira ei välttämättä ymmärrä, mistä sitä rangaistiin

Erityisesti jos koiraa kielletään tai rangaistaan jatkuvasti erinäisistä asioista, eikä ajoitus osu täysin kohdalleen, koiralle saattaa jäädä epäselväksi, mitä se itse asiassa teki väärin. Koita asettua itse koiran asemaan ja miettiä, kuinka paljon ymmärtäisit, jos et lainkaan käsittäisi ihmisten sääntöjä ja ajattelutapoja.

Hyvä esimerkki tästä on, kun olin lomalla Alankomaissa. Menin ystävieni kanssa kahvilaan ja istuimme alas syömään ostamiamme eväitä. Hetken päästä kuului kovaääninen ”No, no, no, NO, NO, NO!”, kun kahvilan omistaja ryntäsi paikalle huutaen yhdelle kavereistani englanniksi. Olimme kaikki ymmällämme. Mitä kaverini oli tehnyt väärin? Eikä hän olisi saanut istua sohvan käsinojalla? Istuimmeko kielletyllä alueella? Oliko ongelma se, että hän silitti kahvilan omistajan koiraa ilman lupaa? Lopulta kielimuurista yli päästyämme selvisi, ettei kaverini olisi tietenkään saanut juoda omasta vesipullostaan kahvilan tiloissa.

Mitä jos yhteistä kieltä ei olisikaan löytynyt? Entä jos kaverini kulttuurissa ei olisi tällainen käytäntö lainkaan tapana? Kuinka monta kertaa kahvilan omistaja olisi joutunut toistamaan kieltonsa, ennen kuin viesti olisi mennyt perille? Ja olisiko kaverini ikinä edes oppinut, että ongelma on nimenomaan omasta vesipullosta juominen? Ehkä hän olisi sen sijaan luullut, että kaikki juominen on kahvilassa kiellettyä.

Koska koira ei sisäsyntyisesti ymmärrä keksimiämme sääntöjä, se ei välttämättä hoksaa, mistä sitä rangaistaan. Se saattaa esimerkiksi luulla, että syynä oli sinun lähelläsi oleskelu, toisen koiran katsominen, pihalla oleminen tai vaikka tarpeiden tekeminen sinun nähtesi. Jos koira ei ymmärrä, mitkä sen valinnat johtavat rankaisemiseen, se saattaa lopulta sulkeutua täysin ja lopettaa kaiken tekemisen ja oma-aloitteisuuden, koska muukaan ei auta. Tämä saattaa ihmisen näkökulmasta olla tietysti jopa toivottavaa, mutta tällainen koira ei ole onnellinen eikä voi hyvin. Koira, joka ei uskalla olla oma-aloitteinen ja oma itsensä, ei ole sen kummempi kuin passiivinen lelukoira.

2. Rankaiseminen on vaikea toteuttaa oikein

Jotta rankaisemalla kouluttaminen toimisi, ajoituksen on oltava täsmälleen oikea ja rankaisun on tapahduttava joka ikinen kerta, kun koira käyttäytyy ei-toivotulla tavalla. Tämä voi olla yllättävän vaikeaa. Usein kun koiraa rangaistaan, se on jo ehtinyt suorittaa osittain käyttäytymismallin, jonka se kokee mahdollisesti palkitsevana. Jos koiran motivaatio tietyn käyttäytymisen toteuttamiseen on riittävän suuri, se toistaa sitä myös tulevaisuudessa rankaisusta riippumatta.

Rankaisun on myös oltava riittävän voimakas, jotta se toimisi, mutta ei niin voimakas, että koira traumatisoituisi. Tasapainon löytäminen näiden väliltä on haastavaa. On yleistä aloittaa lievimmästä mahdollisesta rankaisusta ja kun se ei toimi, lisätään rankaisun voimakkuutta. Koira tottuu tällä tavoin voimakkaampiin ja voimakkaampiin rankaisuihin, ja lopulta aletaan mennä jo eläinrääkkäyksen puolelle, jotta rankaisu tehoaisi.

Kun rankaisu menee mönkään, seuraukset voivat olla vakavat. Koira saattaa muodostaa voimakkaita pelkoja yllättäviin kohteisiin, se saattaa muuttua aggressiiviseksi, sen käyttäytyminen voi pahentua entisestään tai esille saattaa putkahtaa uusia, ei-toivottavia käyttäytymismalleja. Niiden poiskouluttaminen on huomattavan paljon vaikeampaa kuin sen korjaaminen, jos koiraa on vahingossa palkittu väärästä asiasta.

3. Rankaisemiseen liittyy ikäviä sivuvaikutuksia

Useat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että rankaisujen käyttö lisää koiran stressiä, ahdistusta, pelkoa ja aggressiivista käytöstä, ja että positiiviseen vahvistamiseen perustuvat menetelmät ovat kaikin puolin kannattavampia. Rankaisuja käyttäessä on todennäköisempää, että koira vastaa omistajan käyttäytymiseen aggressiivisesti. Rankaisujen käyttäminen myös heikentää omistajan ja koiran välistä suhdetta ja vähentää koiran luottamusta ja hyvinvointia.

4. Rankaiseminen ei poista taustalla olevaa syytä

Koiran käytöksen voi ehkä rankaisujen avulla saada tukahdutettua, mutta tällöin käyttäytymisen taustalla olevat syyt jäävät hoitamatta. Jos käyttäytymisen taustalla on stressi, pelko tai ahdistus, rankaiseminen vain vahvistaa näitä tunnetiloja, ja lopulta käyttäytyminen pahenee. Vaikka taustalla ei alun perin olisikaan ollut negatiivinen tunnetila, rankaisujen avulla sellainen saadaan varmasti vielä lisättyä mukaan.

Rankaisemalla siis saadaan ehkä käytös pysäytettyä, mutta taustalle jää ikävä tunnetila tai voimakas motivaatio käyttäytymismallin suorittamiseen. Lopulta koiran on pakko purkaa kaikki patoutuneet tunteensa jollakin tapaa. Se saattaa tukahduttaa kielletyn käytöksensä jonkin aikaa, kunnes jokin tilanne tuo käytöksen takaisin entistäkin voimakkaampana. Voi myös käydä niin, että kun koiralta poistetaan yksi keino purkaa stressiä, turhaumaa tai pelkoa, se löytää tilalle jonkin uuden käyttäytymismallin, joka ei todennäköisesti ole yhtään sen parempi vaihtoehto. Koiralta saatetaan esimerkiksi estää stressistä johtuva haukkuminen sitruunapannan avulla, jolloin koira joutuu löytämään uuden stressinpurkuväylän, kuten tassujensa järsimisen.

5. Negatiiviset mielleyhtymät

Kun koiraa rangaistaan, koko tilanne muuttuu koiran mielessä ikäväksi asiaksi. Ympäristö, jossa olette ja kaikki läsnä olevat ihmiset ja eläimet muuttuvat negatiivisiksi. Koira yhdistää kaiken, mitä se oli sillä hetkellä tekemässä negatiivisiin asioihin. Jos se saa esimerkiksi rankaisun aina vetäessään hihnassa toisia koiria kohti, muut koirat muuttuvat sen silmissä ikäväksi asiaksi. Koira saattaa jopa oppia, että ulkona oleminen tai sinun lähelläsi oleminen ovat huonoja asioita, jos niihin yhdistyy usein rankaisu.

6. Rankaiseminen ei opeta koiralle, mitä sen pitäisi tehdä

Rankaisemalla kouluttaminen on suunnilleen sama kuin se, että joku yrittäisi opettaa sinulle uuden kielen rankaisemalla sinua jokaisesta väärästä vastauksesta, mutta ei koskaan paljastaisi oikeita vastauksia. Rankaiseminen kertoo koiralle ainoastaan, mitä sen ei pitäisi tehdä, mutta ei tarjoa vastauksia siihen, mitä sen kannattaisi tehdä sen sijaan. ’Ei minkään tekeminen’ on koiralle vaikea käsite ymmärtää. On paljon helpompaa toimia oikein, jos siihen tarjotaan selkeät ohjeet.

7. Eettiset syyt

Jos on olemassa koiraystävällisiä ja lempeitä keinoja vaikuttaa koiran käyttäytymiseen, ei ole juurikaan perusteita käyttää rankaisuja niiden sijaan. Vaikeaakin koiran käyttäytymistä pystyy muokkaamaan tehokkaasti pelkän positiivisen vahvistamisen keinoin, ilman minkäänlaista tarvetta rankaisemiselle.

 

• Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?

  Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

  Tilaa uutiskirje