Miksi koira käyttäytyy aggressiivisesti?

Ihmisiä kohtaan aggressiivisesti käyttäytyvä koira herättää usein voimakkaita tunteita ja ajatuksia – varsinkin jos kyseessä sattuu olemaan oma koira. Monesti ajatellaan, että koirassa on väistämättä jotakin vikana, jos se käyttäytyy uhkaavasti. Todellisuudessa kuitenkin muriseminen, näykkiminen ja pureminen ovat koiralle normaaleja ja luonnollisia käyttäytymismalleja. Koiran näkökulmasta sen aggressiivinen reaktio saattaa olla täysin hyväksyttävä toimintamalli tilanteessa, johon se on joutunut. Se on saattanut kokea, että muita vaihtoehtoja ei ole ollut. Koira ei siis tiedä toimivansa väärin, eikä se käyttäydy niin pelkkää pahuuttaan tai ilkeyttään, vaan aggressiiviselle käytökselle löytyy lähes aina ymmärrettävä syy.

Pureminen ei yleensä tarkoita, että koiran tarkoituksena olisi vahingoittaa ketään; se on kommunikaatiota siinä missä muukin viestintä. Koira puree vain harvoin tosissaan, eikä siitä välttämättä jää minkäänlaista jälkeä ihmisen ihoon. Koira pystyisi halutessaan aiheuttamaan paljon pahempaa vahinkoa kuin se yleensä aiheuttaa.

Vaikka pureminen ja muriseminen kuuluvatkin koiran normaaliin käytökseen, ne ovat usein myös merkkejä siitä, että joko koiran hyvinvointi tai omistajan ja koiran välinen suhde on kärsinyt jossakin vaiheessa. Aggressiivinen käytös, erityisesti pureminen, tulisi aina ottaa vakavasti, vaikka vahinkoa ei olisikaan aiheutettu. Kyseessä ei ole ainoastaan ihmisten turvallisuus, vaan myös koiran hyvinvointi.

Aggressiivisuus riippuu tilanteesta

Me ihmiset ajattelemme koirista usein hyvin mustavalkoisesti. Koira on joko kiltti tai aggressiivinen; se joko puree tai ei pure. Koirien käyttäytyminen ei kuitenkaan koskaan ole näin yksinkertaista tai selkeästi jaoteltua.

Totuus on, että ei ole olemassa koiraa, joka ei koskaan purisi missään tilanteessa. Emme voi koskaan varmuudella sanoa, että yksittäinen koira ei ikinä voisi purra, vaikka se ei aiemmin olisikaan purrut ketään. Jopa maailman kiltein ja ystävällisin koira voi purra, jos se joutuu tilanteeseen, jossa se kokee sen olevan ainoa vaihtoehto.

Osalla koirista kynnys puremiseen ja aggressiiviseen käytökseen on tietysti matalampi kuin toisilla. On olemassa koiria, jotka purevat helposti ja koiria, jotka purevat vain äärimmäisissä tapauksissa, mutta suurin osa koirista sijoittuu jonnekin näiden välimaastoon. Ei ole olemassa ”aggressiivisia” koiria ja ”ei-aggressiivisia” koiria, vaan koiran käyttäytyminen riippuu hyvin paljon tilanteesta. Esimerkiksi koira, joka puolustaa aggressiivisesti ruokaansa, ei välttämättä välitä lainkaan, jos tuntematon ihminen tulee silittämään sitä kävelyllä. Samoin koira, joka pyrkii hyökkäämään tuntemattomien koirien kimppuun, saattaa suhtautua uusiin ihmisiin äärimmäisen ystävällisesti. Harva koira reagoi aggressiivisesti kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Mistä aggressiivinen käytös saa alkunsa

Tutkimusten perusteella tiedetään, että monet käyttäytymismallit ja persoonallisuuden piirteet ovat geneettisiä ja saattavat periytyä yllättävän voimakkaasti. Nämä ominaisuudet voivat vaikuttaa omalta osaltaan aggressiivisen käytöksen kehittymiseen. Perimä kuitenkin määrittää vain sen, mihin suuntaan koiran käytös saattaa kehittyä, ja myös sosiaalistamisella ja muilla pentuajan kokemuksilla on huomattava vaikutus. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että myös aggressiivisuus on ainakin osittain periytyvä ominaisuus. Kaikkein tehokkain keino vähentää aggressiivista käytöstä koirapopulaatiossa onkin todennäköisesti jalostuksen kautta.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että aggressiivinen käytös sekä tuttuja että tuntemattomia ihmisiä kohtaan on yleisempää koirilla, joiden koulutuksessa on käytetty positiivista rankaisemista tai negatiivista vahvistamista (Casey ym. 2014). Positiivisessa rankaisussa koiralle tehdään jotakin epämiellyttävää, jonka tarkoituksena on vähentää sen käytöstä jatkossa. (Esim. hihnasta nykäisy, sitruunapannan suihkaus, kovalla äänellä pelästyttäminen.) Negatiisessa vahvistamisessa sen sijaan poistetaan jotakin ikävää, että koiran toivottu käytös lisääntyisi. (Esim. koiran kuristuspantaa löysätään, kun koira kävelee nätisti.) Tutkimuksissa on myös havaittu, että rankaisujen käyttäminen johtaa monissa koirissa myös välittömään aggressiiviseen vastareaktioon. Jo tästä syystä rankaisujen käyttäminen ei ole millään tapaa turvallinen tai järkevä ratkaisu aggressiivisesti käyttäytyvää koiraa kouluttaessa.

Varoitusmerkit puremiselle

Joskus voi vaikuttaa siltä, että koiran aggressiivinen reaktio ilmestyy kuin tyhjästä, ilman minkäänlaista varoitusta. Yleensä koira kuitenkin varoittaa jollakin tapaa etukäteen. Näitä varoitusmerkkejä voi kuitenkin olla joskus vaikea havaita tai tunnistaa.

Koira käyttää yleensä aina mieluummin lievempiä signaaleja kertoakseen, että tilanne on sille epämiellyttävä tai että se toivoisi ihmisen siirtyvän kauemmas. Näihin hienovaraisempiin, rauhoittaviin eleisiin sisältyvät mm. pään kääntäminen poispäin, kuonon nuoleminen, silmien siristäminen, haukottelu, tassun nostaminen, selällään makaaminen, korvien vetäminen taaksepäin ja hännän madaltaminen.

Jos nämä eleet eivät toimi, saattaa koira tehdä viestinsä selvemmäksi esimerkiksi jähmettymällä paikalleen tai tuijottamalla ihmistä. Seuraavaksi vuorossa saattaa olla hampaiden näyttäminen, valehyökkäys (ilman näykkäiseminen) tai muriseminen. Yleensä koira turvautuu puremiseen ja näykkäisemiseen vasta siinä vaiheessa, kun mikään muu aiemmista varoituskeinoista ei ole toiminut.

Riippuu paljon koirasta, millaisia eleitä se käyttää näissä tilanteissa ja miten nopeasti se siirtyy eleestä toiseen. On koiria, jotka saattavat ilmaista tilan tarpeensa pelkästään jähmettymällä paikalleen, ja siirtyä sen jälkeen suoraan puremiseen. Osa koirista taas saattaa käyttää lievempiä eleitä ahdistavissa tilanteissa viikkojen tai jopa kuukausien ajan, kunnes ne lopulta siirtyvät järeämpiin keinoihin tajuttuaan, ettei aiemmin kokeilluista signaaleista ole hyötyä.

Jos koiran hienovaraisemmilla viestintäkeinoilla ei ole mitään vaikutusta ihmisen toimintaan, se saattaa lopulta oppia, että pureminen on ainoa keino, jolla se saa tilanteen loppumaan. Jos pureminen on ainoa käytösmalli, jota ihminen kuuntelee, koira saattaa jättää lopulta välistä kaikki muut viestintäkeinot ja alkaa purra täysin varoittamatta. Juuri tästä syystä on niin tärkeää oppia lukemaan oman koiran elehdintää ja reagoida jo siinä vaiheessa, kun koira käyttää lievempiä signaaleja. Kun koiralle tarjotaan jo tässä vaiheessa sen tarvitsemaa tilaa, sen ei tarvitse turvautua järeämpiin kommunikointikeinoihin, kuten murisemiseen tai puremiseen. Samasta syystä on tärkeää, että koiraa ei rangaista murisemisesta; muuten koiralta poistetaan hyvin selkeä ja toimiva varoituskeino, jota ilman pureminen jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Joskus koira saattaa reagoida aggressiivisesti hyvin yllättäen, ilman selkeää syytä. Kaikki on mennyt siihen mennessä hyvin, ja yhtäkkiä jokin pieni asia saa koiran rähisemään, murisemaan, haukkumaan, näykkäisemään tai puremaan. Yksi selitys tällaiselle ”tyhjästä” tulevalle reaktiolle voi joissakin tapauksissa olla stressin kertyminen. Koira on ehkä kohdannut useita lievää stressiä aiheuttavia tilanteita lyhyen ajan sisällä, eikä ole ehtinyt palautua kunnolla niiden välissä. Koira ei ole välttämättä edes juurikaan reagoinut näihin stressitekijöihin, sillä niiden vaikutus sellaisenaan on ollut niin pieni. Koiran stressitaso on kuitenkin jatkanut nousuaan, kunnes lopulta jokin (normaalisti mitätön) stressin aiheuttaja on ollut se viimeinen pisara, joka on saanut koiran reagoimaan yllättävän voimakkaasti. Tämän vuoksi on tärkeää oppia tunnistamaan, mitkä tilanteet aiheuttavat koiralle edes lievää ahdistusta tai stressiä.

Aggression syyt

Yleensä koiran aggressiivisen käytöksen taustalta löytyy jokin yhdistävä tekijä, vaikka se ei heti olisikaan ilmiselvää. Joskus taustalla olevan syyn selvittämiseen tarvitaan avuksi ammattiauttajaa. Jotta koiran käytöstä saataisiin muutettua oikealla tavalla, on hyvin tärkeää selvittää, mikä on aidosti ollut koiran tunnetila ja motivaatio näissä tilanteissa. 

On edelleen melko yleistä kuvitella, että omistajaan kohdistuvan aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on halu dominoida tai viedä johtajan paikka. Käytökselle löytyy kuitenkin yleensä paljon yksinkertaisempi syy. Edes koiralaumassa aggressiivinen käytös ei välttämättä liity millään lailla arvojärjestykseen, vaan mikä tahansa koira saattaa käyttäytyä aggressiivisesti ja myös puolustaa omia resurssejaan. Koirien käytös riippuu hyvin paljon tilanteesta; koirat käyttäytyvät sen mukaisesti, mikä sillä hetkellä on kannattavaa.

Yleisin syy koiran aggressiiviselle käytökselle on pelko tai ahdistus. Useissa tutkimuksissa onkin havaittu, että pelokkuuden ja aggressiivisen käytöksen välillä on yhteys (Salonen ym. 2020; Flint ym. 2017); aggressiiviset koirat ovat todennäköisemmin myös pelokkaita. Syynä voi olla, että aggressiivinen käytös hyvin usein kumpuaa pelosta. Koira saattaa esimerkiksi pelätä vieraita ihmisiä, lapsia tai tilanteita, joissa omistaja käyttäytyy sen näkökulmasta uhkaavasti (esim. käsittelytilanteet).

Koiran normaaliin käyttäytymiseen kuuluu omien resurssien ja reviirin puolustaminen. Koira saattaa puolustaa itselleen tärkeitä asioita, kuten ruokaa, puruluuta, lelua, sohvaa, sänkyä, omaa petiä, kotia, autoa tai omistajaa. Usein tällaiseen käytökseen saattaa myös liittyä epävarmuutta tai pelkoa koiralle tärkeän asian menettämisestä, tai siitä että ihminen tunkeutuu koiran turvalliselle alueelle.

Joskus koira puree kohdetta, joka sattuu olemaan sitä lähimpänä, vaikka todellinen aggression kohde olisi jossakin muualla. Koira saattaa esimerkiksi kiihtyä toisen koiran näkemisestä ja purra omistajaa jalkaan. Koira ei välttämättä tässä tilanteessa edes tiedosta, ketä se puri tai miksi, vaan se yksinkertaisesti purkaa pahaa oloaan lähimpänä olevaan kohteeseen.

Metsästyskäytös (johon myös paimennuskäytös sisältyy) eroaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä siten, että koira ei välttämättä käytä varoittavia signaaleja etukäteen. Puremista edeltää sen sijaan vaaniminen tai takaa-ajo. Murisemista tai hampaiden paljastamista ei yleensä ilmene, ja haukkumistakin vain harvoin – tietysti rodusta riippuen. Käytöksen saattaa laukaista esimerkiksi poispäin juokseva ihminen, ohi kiitävä polkupyörä tai kiljahtava lapsi. Tällaisissa tilanteissa on kuitenkin myös tärkeää poissulkea pelon tai ahdistuksen vaikutus koiran käytökseen.

On hyvä muistaa myös, että kivulla ja terveysongelmilla voi olla yllättävän voimakas vaikutus koiran käytökseen. Jos koira siis alkaa aikuisiällä yllättäen käyttäytyä aggressiivisesti, kannattaa aina ensimmäiseksi tarkistaa eläinlääkärissä, ettei koiran terveydentilassa ole tapahtunut muutoksia.

Voiko koiran agressiivista käytöstä vähentää koulutuksen kautta?

Koira, joka on alkanut käyttäytyä aggressiivisesti, saattaa yhtäkkiä muuttua omistajan silmissä arvaamattomaksi, pelottavaksi ja jopa vieraaksi. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että koira on edelleen se sama koira kuin aiemminkin, eikä se ole yhtäkkiä muuttunut vaaralliseksi tai arvaamattomaksi.

Kun koira on purrut tai näykkäissyt ihmistä, on tärkeää pohtia, miten todennäköistä tilanteen toistuminen on. Lisäksi on mietittävä, mitä riskejä otetaan, jos koira kaikista varotoimenpiteistä huolimatta puree uudelleen. Näihin vaikuttavat useat tekijät: miten paljon vahinkoa koira on aiheuttanut, kuinka monta kertaa se on jo purrut, minkä kokoinen koira on kyseessä, mikä oli taustalla oleva motivaatio, miten monessa erilaisessa kontekstissa koira on käyttäytynyt aggressiivisesti, varoittaako se ennen puremista, ja miten helppoa tilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy on.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tilanteeseen saadaan apua, sitä todennäköisempää on, että käytös saadaan muutettua. Osaavaan käytösneuvojaan tai ongelmakoirakouluttajaan kannattaakin olla yhteydessä heti siinä vaiheessa, kun aggressiivista käytöstä on alkanut ilmetä. On kuitenkin muistettava, että käyttäytymisen muokkaamiseen voi mennä jopa useita kuukausia, ja se tulee todennäköisesti vaatimaan suuria muutoksia myös omassa käytöksessä ja arjessa.

Koskaan ei ole mahdollista olla 100% varma siitä, että koira ei tulisi puremaan uudestaan, vaikka sitä koulutettaisiin kuinka. Pelkkä kouluttaminen harvoin riittää, vaan on myös muokattava koiran ympäristöä ja omaa käytöstä niin, että tilanteet olisivat mahdollisimman turvallisia ja stressittömiä kaikkien kannalta. Aina tulisi myös varautua siihen, että joskus saattaa tulla eteen tilanne, joka onkin koiralle liian haastava.

Kun koira käyttäytyy aggressiivisesti, on tärkeää pysyä itse mahdollisimman rauhallisena ja neutraalina, vaikka se onkin haastavaa. Koiran rankaiseminen tai kieltäminen ei opeta sille mitään. Koira saattaa rankaisemisen myötä oppia yhdistämään tilanteen negatiivisiin asioihin, ja olla jatkossa entistäkin stressaantuneempi samankaltaisissa tilanteissa. Rankaisu ei myöskään poista syytä siihen, miksi koira käyttäytyi aggressiivisesti. Paljon tärkeämpää on, että saadaan koira uskomaan, että puremiseen ei alun alkaenkaan ole mitään syytä.

Kun ymmärretään, mistä koiran käytös johtuu, voidaan koiran asennetta muuttaa pikkuhiljaa. Tämä voi vaatia molemminpuolista luottamuksen rakentamista uudelleen ja koiran opettamista siihen, ettei sen tarvitse pelätä, stressata tai kokea oloaan uhatuksi. Usein avainasemassa on yhdistää aiemmin uhkaavina koetut asiat johonkin positiiviseen, ja altistaa koiraa niille niin pienissä määrin, että koira ei ahdistu tai stressaannu lainkaan harjoittelun aikana. On myös tärkeää varmistaa, että onnistuminen tehdään koiralle aina mahdollisimman helpoksi ja että koiran stressitaso pysyy riittävän alhaisena, että oppiminen olisi mahdollista. Koiraa ei kannata altistaa liian haastaville tilanteille ennen kuin se on valmis niihin. Kun koira oppii pikkuhiljaa, että tilanteet ovat turvallisia eikä niissä ole syytä stressaamiseen, ei aggressiiviseen käytökseen lopulta ole enää syytä.


Kirjoitus on julkaistu alun perin SuKoKa ry:n Kasvattaja -lehdessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: