Uuden perheenjäsenen valitsemiseen kannattaa käyttää paljon aikaa, oli kyseessä sitten kasvattajalta ostettu pentu, aikuinen kodinvaihtaja tai rescue-koira. Tulet elämään uuden koirasi kanssa useamman vuoden, joten päätös kannattaa ottaa vakavasti.
Valitsemisen helpottamiseksi listasin alle joitakin tärkeitä asioita, jotka kannattaa pitää mielessä rescue-koiraa tai kodinvaihtajaa valitessa. Työskennellessäni rescue-keskuksissa Iso-Britanniassa törmäsin moneen tilanteeseen, jossa jotakin näistä kohdista ei oltu otettu huomioon tai omistajalla oli ollut adoptiovaiheessa epärealistiset odotukset. Joissain tapauksissa seurauksena oli ikävä kyllä koirasta luopuminen, miltä olisi voitu välttyä, jos alle listatut asiat olisi ymmärretty ja sisäistetty.
Erityisen yleistä oli se, että koiran ongelmakäytöstä vähäteltiin tai uskottiin, että uuden, rakastavan kodin myötä koiran ongelmat haihtuisivat kokonaan. (Tähän voi toisaalta olla syynä se, että työskentelin nimenomaan niiden koirien kanssa, joilla ongelmakäytöstä ilmeni.) Jos koira on esimerkiksi vain hieman arka, sen käytös saattaa voimistua uudessa ympäristössä, johon se ei ole tottunut. Koiran käyttäytymistä ja tunnetiloja voidaan toki muokata uudessa kodissa, ja tilannetta voidaan helpottaa joskus huomattavastikin, mutta osa koirista ei koskaan tule olemaan ns. ”normaaleja” koiria.
Jos otetaan koira, jolla tiedetään olevan jonkinasteista ongelmakäytöstä, on otettava huomioon myös se mahdollisuus, että käytös ei muutukaan parempaan suuntaan. Jos esimerkiksi toivot itsellesi koiraa, jota voi viedä koirapuistoon ja pitää vapaana kaikkialla, ei kannata luottaa sen varaan, että muihin koiriin negatiivisesti suhtautuva koira oppisi rakastamaan kaikkia koiria. Jos tiedät, että joudut jättämään koiran yksin useaksi tunniksi päivittäin, älä ota koiraa, jolla tiedetään olevan eroahdistusta. (Nämä ovat vain esimerkkejä, mutta ehkä niistä saa jonkinlaisen idean.)
Toki koiran ottaminen on aina hieman arpapeliä sen suhteen, millaista sen käytös tulee olemaan, mutta monesti on mahdollista valita koira, jolla käytösongelmien ilmeneminen on epätodennäköisempää. Koiran luonteesta ja senhetkisestä käytöksestä voi saada jonkinlaisen käsityksen, samoin siitä, millaisia sen aiemmat kokemukset ovat olleet. Esimerkiksi niissä rescue-keskuksissa, joissa olin töissä, oli myös runsaasti tasapainoisia, reippaita koiria, jotka olivat ehkä olleet aiemmin jonkun lemmikkinä. Kannattaa kysellä mahdollisimman paljon niiltä ihmisiltä, jotka viettävät koiran kanssa eniten aikaa.
Silloinkin, kun koiralla ei ole tiedossa olevia haasteita tai ongelmia, on tietysti aina varauduttava siihen, että uusi ympäristö muuttaa koiran käytöstä – vähintäänkin väliaikaisesti.
Pitämällä mielessä (ainakin) nämä asiat koiraa valitessa on todennäköisempää, että tuleva perheenjäsenesi soveltuu omaan elämäntyyliisi ja tilanteeseesi mahdollisimman hyvin.
Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?
Tilaa uutiskirje, niin saat joka viikko sähköpostiisi vinkin, jonka kautta opit ymmärtämään parasta ystävääsi vieläkin paremmin. Samalla saat ilmaisen minikurssin, jonka videoiden avulla opetat koirasi rakastamaan kynsien leikkausta. Jos olet lähiaikoina adoptoimassa koiran, näistä vinkeistä on erityisen paljon hyötyä.
ZenKoira 
En ole koirankoukuttaja tai muutenkaan erityinen asiantuntija mutta oma käsitykseni on, että ensimmäiseksi koiraksi ei kannata ottaa koiraa, jonka tausta on tuntematon tai traumaattinen. Tämä kanta ei perustu myöskään omaan kokemukseen vaan sivusta seuraamiseen. Ja sitten… onko elämäntilanne sellainen, että on tarjota koiralle hyvä koti? Ei täydellinen mutta riittävän hyvä, sellainen jossa koiraa pidetään arvossa nimenomaan koirana ja pyritään vastaamaan sen tarpeisiin. Onko koiralle riittävästi aikaa perushoidosta alkaen, joutuuko se jakamaan tilat lasten/ muiden lemmikkien kanssa, onko kodin ympäristö sopiva ulkoiluun? Ovatko kaikki perheenjäsenet mukana vai vastuustako joku? Mitkä ovat motiivisi ottaa koira?
TykkääTykkää
Totta, ensimmäiseksi koiraksi voi olla aika arpapeliä ottaa koira, jonka tausta on tuntematon, tai jolla on ollut ikäviä kokemuksia. Joskus voi tietysti käydä tuuri, mutta joskus taas ei. Toisaalta on niitäkin kodinvaihtajia, jotka ovat olleet ihan ”normaaleja” kotikoiria, joista omistaja on joutunut jostain syystä luopumaan, ja ne saattavat joissakin tapauksissa sopia ensimmäiseksikin koiraksi, vaikka koskaan ei tietenkään voi olla varma, onko entisen omistajan kertoma totuudenmukaista vai ei.
Paljon hyviä pointteja. Näitä asioita pitäisi tosiaan jokaisen miettiä, oli sitten ottamassa aikuista koiraa tai pentua.
TykkääTykkää