Tunteeko koira samoja tunteita kuin ihminen?

heinäkuu 17 328

Koira tuntee iloa, surua, turhautumista ja pelkoa, aivan kuten mekin. Siitä ovat kaikki varmasti samaa mieltä, ja näiden tunteiden olemassaoloa on myös tieteellisesti tutkittu eläimillä.

Vaikeammin todistettavissa ovat monimutkaisemmat tunteet, kuten mustasukkaisuus, häpeä, katumus tai kostonhalu. Meillä on tapana usein inhimillistää koiria ja kuvitella, että ne tuntevat ja kokevat asiat täsmälleen samalla tavalla kuin me. Inhimillistäminen ei välttämättä ole huono asia, mutta liika olettaminen voi johtaa väärinkäsityksiin.

On tunteita, joita koirat saattavat tuntea, mutta niiden olemassaoloa ei ole joko tieteellisesti todistettu, tai ne ovat paljon epätodennäköisempiä selityksiä koiran käyttäytymiselle kuin se, että taustalla olisivat yksinkertaisemmat tunteet.

Mustasukkaisuus on harvinaista

On mahdollista, että koira kokee jonkin tyyppistä mustasukkaisuutta, mutta aiheesta on hyvin vähän tutkimustietoa. On todennäköistä, että koira saattaa kokea hetkellistä mustasukkaisuutta; se näkee toisen koiran tai ihmisen saavan huomiota, ja haluaa itse osingoille. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että koira kykenisi monimutkaisempaan ajatteluun, jossa se tuntisi kaunaa tai vihan tunteita esimerkiksi perheen toista koiraa kohtaan siksi, että olisi sille mustasukkainen.

On hyvin yleistä olettaa, että taustalla on mustasukkaisuus, jos koira on vihainen esimerkiksi perheen uudelle koiralle tai vauvalle. On kuitenkin paljon todennäköisempää, että koiran käyttäytyminen johtuu pelosta tai stressistä. Muutokset perheessä ja uudet perheenjäsenet saattavat jo itsessään aiheuttaa stressiä, joka saattaa johtaa joskus kummalliseen käytökseen. Koira saattaa esimerkiksi alkaa tehdä tarpeensa sisälle, vetäytyä omiin oloihinsa tai käyttäytyä aggressiivisesti. Tämä ei yleensä johdu mustasukkaisuudesta vaan stressistä. Koira saattaa myös pelätä uutta tulokasta; erityisesti lapset saattavat monen koiran mielestä olla hieman epäilyttäviä ja huolestuttavia.

On tietysti tärkeää pitää huoli siitä, että koira saa yhä yhtä paljon huomiota kuin aikaisemminkin, ja että kaikkia kohtelee tasapuolisesti. Näin vältytään liialta stressiltä ja konfliktitilanteilta.

Koira ei kadu tai koe syyllisyyttä

Koirat eivät ymmärrä oikean ja väärän käsitettä. Ne eivät siis tiedä, jos ne ovat tehneet jotakin väärin, mutta osaavat kyllä erittäin vakuuttavasti näyttää siltä. Ihmisen näkökulmasta koiran pelokkaat ja lepyttelevät eleet näyttävät kovasti siltä, kuin koira katuisi huonoa käytöstään tai tuntisi syyllisyyttä. Itse asiassa koira yksinkertaisesti reagoi omistajan äänensävyyn ja suuttumukseen. Eleet, joita koira käyttää ollessaan peloissaan tai huolissaan ja lepytellessään, näyttävät ikävä kyllä ihmisen näkökulmasta aivan siltä, kuin koira kokisi syyllisyyttä ja tietäisi tehneensä väärin.

Eräässä tutkimuksessa omistajat käskivät koiriaan olemaan syömättä huoneeseen jätettyä herkkua poissaollessaan. Jos omistaja palatessaan luuli, että koira oli syönyt luvattoman herkun, käyttäytyi koira ”syyllisesti”, oli se sitten syönyt herkun tai ei. Koirat siis reagoivat suoraan omistajan mielialaan.

Jos koiraa on tarpeeksi usein toruttu tietyssä tilanteessa, se saattaa hyvinkin nopeasti oppia yhdistämään omistajan vihaisuuden ympäristön vihjeisiin. Esimerkiksi jos lattialla on lätäkkö tai palasiksi revitty tyyny omistajan tullessa kotiin, koira lähtee luikkien karkuun, koska muistaa omistajan olleen vihainen samassa tilanteessa aikaisemminkin. Koira ei ymmärrä, että lätäköllä tai tyynyllä on mitään tekemistä sen kanssa, että se pari tuntia aiemmin oli aiheuttanut kyseiset tuhot; se ei pysty ajattelemaan niin pitkälle taaksepäin.

Koira ei osaa kostaa tai osoittaa mieltään

Koira ei juoni pissaavansa matolle siksi, että omistaja on kehdannut jättää sen taas yksin, eikä se lähde omille teilleen kesken koulutushetken osoittaakseen mieltään. Koiran käyttäytymiselle on usein paljon loogisempi ja yksinkertaisempi selitys. Lue täältä kirjoitukseni syistä, miksi koira saattaa käyttäytyä huonosti.

Koirat eivät kykene monimutkaiseen juonimiseen, tulevaisuuden suunnitteluun tai menneiden murehtimiseen; siksi ne eivät myöskään kykene kostamaan tai muuten osoittamaan mieltään.

Koira suojelee yleensä itseään omistajan sijaan

On houkutteleva ajatus, että koira ihmisille tai koirille rähistessään yrittäisi puolustaa omistajaansa vaaroilta. Yksinkertaisempi selitys kuitenkin on, että koira pelkää vieraita ihmisiä tai koiria, ja puolustaa itse itseään. Omistaja vain sattuu olemaan vierellä.

Usein saattaa olla niin, että koira pelkää yksin ollessaan sen verran, ettei uskalla puolustautua, mutta jos omistaja on koiran mukana, se saakin riittävästi itsevarmuutta puolustamiseen.

Koira myös haketuu pelätessään turvallisimpaan mahdolliseen paikkaan, mikä saattaa olla omistajan vierellä. Tästä ei pääse pakenemaan mihinkään, missä se kokisi olevansa enemmän turvassa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää rähiseminen ja epäilyttävän otuksen karkottaminen.

On tietysti mahdollista, että joissain tapauksissa koira tosiaan puolustaa omistajaansa muilta, mutta kannattaa ensin sulkea muut mahdolliset selitykset pois.

 

Koiran käyttäytymistä tarkkaillessa on hyvä aina pohtia, kuinka paljon vedämme johtopäätöksiä koirien tunteista ja käsityksistä yksinkertaisesti siksi, että olemme ihmisiä ja tarkkailemme maailmaa ihmisen näkökulmasta. Kannattaa aina miettiä, voiko koiran käyttäytymiselle olla jokin muu, vaihtoehtoinen syy.

 

Lisää luettavaa:

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s