Koirien älykkyys ja kognitio – miten paljon koira aidosti ymmärtää?

Julkaistu alun perin Kasvattaja-lehdessä.

Välillä tuntuu siltä, kuin koira ymmärtäisi puhetta täydellisesti. Usein koira onkin äärimmäisen taitava tulkitsemaan tilanteita, äänensävyjä ja pieniä muutoksia omistajan ilmeissä ja eleissä. Joskus koira on jopa niin taitava, että voi syntyä vaikutelma siitä, kuin koira osaisi melkeinpä lukea ajatuksia. Moni koira oppiikin myös helposti sanojen ja lauseiden merkityksiä – mutta kuinka paljon koira aidosti ymmärtää? Joskus saatamme inhimillistää koiria liiaksikin ja kuvitella näkevämme niissä ominaisuuksia, joista ei välttämättä ole luotettavia todisteita. On täysin luonnollista, että pyrimme löytämään koiristamme yhtäläisyyksiä itsemme kanssa, mutta joskus tämä voi johtaa väärinkäsityksiin, kun koiralta odotetaan liikoja tai kun se ei tottele käskyä, jonka se ”aivan varmasti ymmärtää”. Tästä syystä on tärkeää selvittää, mihin kaikkeen koira aidosti kykenee, ilman ennakko-oletuksia tai liikaa toiveajattelua koiran älykkyydestä. Koiran kognitiivisten kykyjen syvempi ymmärtäminen voi parhaimmillaan auttaa parantamaan koiran hyvinvointia ja kehittämään toimivaa suhdetta koiran ja omistajan välille.  

Onko koira älykäs eläin?

Monelle tulee ehkä yllätyksenä, että koira ei itse asiassa ole erityisen älykäs muihin eläinlajeihin verrattuna. Esimerkiksi sudet, simpanssit, varislinnut, delfiinit ja siat ovat monissa tehtävissä aivan yhtä taitavia kuin koiratkin, monissa jopa huomattavasti parempia. Koirat ovat tutkimusten mukaan itse asiassa melko huonoja tehtävissä, jotka vaativat loogista päättelyä, fyysisten ongelmanratkaisutilanteiden ymmärtämistä tai oivaltavaa ongelmanratkaisua (sen sijaan, että eläin oppisi pelkän yrityksen ja erehdyksen kautta). Koiralle tuottaa esimerkiksi vaikeuksia kiertää läpinäkyvän aidan ympäri ruokapalkkion luokse. Sen sijaan koiran läheisin sukulainen, susi, pärjää monissa ongelmanratkaisutehtävissä koiraa paremmin.

Yksi osa-alue, jossa koira on kuitenkin erityisen taitava, on kommunikaatio ihmisten kanssa. Tutkimuksissa on havaittu, että suuri osa koirista ymmärtää monenlaisia ihmisten kommunikoivia eleitä; koira osaa esimerkiksi löytää piilotetun ruoan, jota ihminen katsoo tai osoittaa sormellaan. Kyseessä vaikuttaisi olevan ainakin osittain sisäsyntyinen taito; koirat osaavat yllättävän taitavasti seurata ihmisen kommunikoivia eleitä jo ennen luovutusikää.  Itse asiassa koirat luottavat niin vahvasti ihmisen eleisiin, että vaikka koira näkisi tai haistaisi, että ruoka onkin piilotettu toiseen astiaan ― siihen, jota omistaja ei osoita ― yllättävän moni koira valitsee silti mieluummin ihmisen valitseman astian. Koirat ovat erityisen hyviä lukemaan ihmisen eleitä silloin, kun kyseessä on selkeästi kommunikointiyritys ihmisen suunnalta. Jos ihminen ei esimerkiksi ota katsekontaktia koiraan, se ei reagoi ihmisen eleisiin juuri lainkaan.

Yksi teoria on, että koska koira on useiden tuhansien vuosien aikana jalostettu työskentelemään ihmisten kanssa, siitä on tullut luonnostaan erityisen taitavia tehtävissä, jotka vaativat yhteistyötä ihmisen kanssa ja ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä. Sen sijaan muut ongelmanratkaisutaidot ovat saattaneet jossakin määrin surkastua, sillä niille ei ole ehkä ollut niin paljon tarvetta ihmisten tarjotessa ruoan ja kaiken muun tarpeellisen selviytymiseen. Koirarotujen välillä on kuitenkin havaittu eroja sosiaalisessa kognitiossa; tiiviisti ihmisten kanssa työskentelemään jalostetut rodut vaikuttaisivat pärjäävän erityisen hyvin tällaisissa testeissä, kun taas vähemmän sosiaalisissa roduissa on ehkä arvostettu enemmän itsenäistä ongelmanratkaisua.

Tutkimuksissa havaittu eleidenlukutaito on kuitenkin vain pieni osa siitä, mihin koira kykenee. Koira osaa tutkitusti erottaa ihmisten tunnetiloja toisistaan kasvojen ilmeiden ja jopa hajuaistin perusteella. Omistaja on todennäköisesti koiran elämän tärkein asia; hän ei pelkästään tarjoa koiralle kaikkea selviytymisen kannalta oleellista, vaan on myös tärkeä sosiaalinen kumppani – monelle koiralle omistajan seura on jopa lajikumppanin seuraa arvokkaampi. Tästä syystä ihmisen käyttäytymisen ja mielialojen lukeminen on koiralle äärimmäisen kannattavaa; näin se pystyy tehokkaasti ennakoimaan sille tärkeitä tapahtumia. Koira oppii nopeasti huomaamaan pienistä vihjeistä, että jotakin positiivista (esim. ulos pääseminen tai ruoan saaminen) tai ikävää (esim. käsittelytilanne tai eläinlääkärikäynti) on kohta tapahtumassa. Koira osaa niin taitavasti aistia pieniäkin muutoksia ihmisten eleissä ja ilmeissä, että välillä tuntuu kuin koira tietäisi mitä tulee tapahtumaan jopa ennen kuin itsekään tiedämme sitä.

Ymmärtääkö koira puhetta?

Koiran ilmiömäinen kyky ennakoida tilanteita ja tulkita ihmisiä saattaa olla osasyy siihen, miksi voi usein vaikuttaa siltä, kuin koira ymmärtäisi puhetta. Koira voi toki oppia yksittäisiä sanoja ja lauseita, mutta kaikkein paras se on kuitenkin elekielen lukemisessa. Koira käyttää visuaalisia vihjeitä (ja hajuaistia) aina ensisijaisena keinonaan, kun se pyrkii ymmärtämään ihmistä. Koirat kommunikoivat keskenään enimmäkseen elekielen kautta, ja äänet ovat vain pienen pieni osa niiden välistä kommunikaatiota. Sanojen erottaminen toisistaan on koiralle huomattavan vaikeaa ja vaatii runsaasti toistoja ja harjoittelua. Tutkimuksissa on havaittu, että koira noudattaa mieluummin käsimerkillä annettua kuin sanallista käskyä, jos käskyt ovat ristiriidassa keskenään. Monesti ihminen saattaakin kuvitella, että koira on oppinut tietyn vihjesanan tai käskyn, mutta jos käskyä käytetäänkin täysin eleettömästi ja liikkumatta, koira ei välttämättä ymmärrä lainkaan, mitä siltä halutaan. Koira on saattanutkin oppia sanallisen käskyn sijaan noudattamaan jotakin pientä omistajan elekielen muutosta tai käden liikettä, josta ihminen ei ole välttämättä edes ollut tietoinen itse.

Meistä ihmisistä saattaa tuntua erikoiselta, että koira ei itse asiassa ole kovin hyvä yleistämään asioita, koska meiltä se sujuu luonnostaan; jos opimme jonkin asian, voimme käyttää tätä tietoa hyödyksi myös muissa tilanteissa. Koiralle tämä ei ole ollenkaan näin helppoa. Jos se oppii uuden taidon kotona, se ei automaattisesti ymmärrä samaa käskyä ulkona ollessaan. Koira ei opi yhdistämään opittua taitoa pelkästään sanalliseen käskyyn, vaan kaikkeen, mitä oppimistilanteessa tapahtuu, kuten ympäristöön, siinä oleviin ärsykkeisiin, omistajan asentoon, käden liikkeisiin, ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyyn. Jos yksi tai useampi näistä ärsykkeistä muuttuu, koiralla saattaa olla vaikeuksia ymmärtää käskyä. Tästä syystä onkin niin tärkeää muuttaa oppimistilanteita pikkuhiljaa, yksi muutos kerrallaan, kunnes koira on varmasti yleistänyt oppimansa.

Koiran moninaiset sosiaaliset taidot

Koira ei ole taitava pelkästään ihmisten eleiden ymmärtämisessä, vaan se hallitsee hyvin myös toiseen suuntaan tapahtuvan kommunikaation. Kun koiralle tarjotaan ongelmanratkaisutehtävä, jonka ratkaiseminen on mahdotonta, koira yrittää ensin saada ruoan ulos omatoimisesti, kunnes se lopulta tekee jotakin, mitä moni muu eläinlaji ei tee: se kääntyy katsomaan ihmistä. Moni koira saattaa myös siirtää katsettaan vuorotellen ihmisestä esineeseen, ikään kuin viestien avun tarpeensa. Tutkimuksissa on havaittu, että koira käyttää tätä samaa strategiaa myös silloin, kun huoneeseen on piilotettu ruokaa tai lelu, jonka sijainnista omistaja ei ole tietoinen. Koira saattaa tällöin katsoa vuorotellen omistajaa ja piilopaikkaa, äännellä tai pyrkiä johdattamaan ihmisen oikeaan paikkaan. Moni koiranomistaja on varmasti havainnut tämän monissa arjen tilanteissa; koira saattaa pyrkiä kommunikoimaan esimerkiksi sohvan alle pudonneesta herkusta tai lelusta katseen avulla, haukkumalla, vinkumalla, kulkemalla edestakaisin omistajan ja kohteen välillä tai kaapimalla sohvaa katsoen välillä omistajaa. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että koirat käyttävät arjessa hyvin monenlaisia erilaisia kommunikointikeinoja viestiäkseen, että ne haluavat jotakin – oli se sitten ruokaa, leikkihetki, silityksiä tai ulos pääseminen (Worsley & O’Hara, 2018).

Koirat osaavat myös oppia sosiaalisesti sekä ihmiseltä että toiselta koiralta. Jos koiralle annetaan haastava ongelmanratkaisutehtävä, se saattaa ehkä onnistua yrityksen ja erehdyksen kautta. Riittävän haastavissa ongelmatilanteissa suuri osa koirista epäonnistuu. Jos sen sijaan ihminen näyttää koiralle ensin mallia, koira oppii huomattavasti todennäköisemmin ratkaisemaan tehtävän. Tutkimuksissa koirat ovat oppineet tällä tavoin esimerkiksi kiertämään aidan ympäri, painamaan vipua ja työntämään ovea herkun saadakseen. Koiran sosiaalista oppimiskykyä hyödynnetään ’Do as I do’-menetelmässä, jonka on kehittänyt tutkija Claudia Fugazza. Menetelmässä koira opetetaan toistamaan käyttäytymismalli, jonka ihminen ensin näyttää sille. Ihminen esimerkiksi pyörähtää ympyrän, jonka jälkeen koiran on tarkoitus tehdä samoin. Osa koirista oppii tämän hyvin nopeasti, kun taas osa vaatii ensin huomattavan paljon harjoittelua. Siinä vaiheessa, kun koira on oppinut yleistämään harjoituksen idean, uusien asioiden oppiminen tapahtuu kuitenkin suhteellisen nopeasti ja huomattavan paljon tehokkaammin kuin vaihe vaiheelta kouluttamalla.

Tutkimuksissa on myös pyritty selvittämään, miten hyvin koira kykenee asettautumaan ihmisen asemaan. Ymmärtääkö koira esimerkiksi, mitä ihminen näkee tai tietää missäkin tilanteessa? Tätä on pyritty tutkimaan antamalla koiralle mahdollisuus kerjätä ruokaa kahdelta ihmiseltä, joista toinen ei näe koiraa. Ajatuksena on, että jos koiralla on kyky ymmärtää, mitä ihminen pystyy näkemään, se valitsee mieluummin ihmisen, joka näkee sen. Tulokset ovat olleet kuitenkin vaihtelevia. Koira ei mielellään valitse kerjäyskohteeksi ihmistä, jolla on side silmillä, eikä varsinkaan sellaista, joka lukee kirjaa (Cooper ym. 2003). Sen sijaan koira kerjää aivan yhtä todennäköisesti ihmiseltä, jolla on ämpäri päässä kuin sellaiselta, jolta ämpäri puuttuu. On siis mahdollista, että koiran kyky tulkita ihmisen näkökulmaa on osittain oppimisen tulosta. Koirat vaikuttavat kuitenkin olevan taitavia asettautumaan ihmisen asemaan tilanteessa, jossa ihminen kieltää koiraa ottamasta lattialla olevaa ruokaa. Jos ihminen näkee selvästi ruoan, koira todennäköisesti tottelee käskyä. Jos sen sijaan ihmisen ja ruoan välissä on näköeste, huoneessa on pimeää, ihminen kääntyy vastakkaiseen suuntaan tai hänen silmänsä ovat kiinni, koira todennäköisemmin syö kielletyn ruoan. Myös eletutkimuksissa koira noudattaa mieluummin sellaisen ihmisen sormella osoittamista, joka on nähnyt mihin ruoka on piilotettu kuin sellaisen, joka on pitänyt käsiä silmien päällä piilotustilanteen ajan (Maginnity & Grace, 2014). Koira kykenee siis tulkitsemaan ihmisen havaintokykyä hyvin monipuolisissa tilanteissa – vaikka näissäkään tapauksissa aiempien kokemusten vaikutusta ei voida täysin poissulkea.

Koira myös oppii nopeasti yhdistämään tiettyjä ominaisuuksia eri ihmisiin. Jos koira saa valita, seuraako se ”totuudenmukaisen” ihmisen elehdintää ruokaa löytääkseen, vai ”valheellisen” ihmisen, joka on monta kertaa johdattanut koiran väärään sijaintiin, koira noudattaa mieluummin totuudenmukaisen ihmisen ohjeita. Samoin jos koira kokee toistuvasti tilanteen, jossa ihminen ei anna koiralle piilotettua ruokaa, jonka luokse koira on hänet johdattanut, koira alkaa ohjata ihmisen tarkoituksellisesti väärään sijaintiin (Heberlein ym. 2017). Koira oppii myös paljon ihmisisten ominaisuuksista tarkkailemalla vuorovaikutusta heidän välillään. Jos koira esimerkiksi näkee yhden ihmisen auttavan koiran omistajaa ja toisen kieltäytyvän auttamasta, koira ottaa mieluummin ruokaa vastaan avuliaalta ihmiseltä (Chijiwa ym. 2015). Samalla tavoin koira myös kerjää mieluummin ruokaa ihmiseltä, jonka se on nähnyt käyttäytyvän iloisesti toisen ihmisen kanssa kuin ihmiseltä, joka on juuri käyttäytynyt vihaisesti vuorovaikutuksessa toisen kanssa (Albuquerque ym. 2022).

Älykkyyttä on monenlaista

Kaikki koirat eivät ole kognitiivisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia, vaan yksilöllisiä eroja ilmenee runsaasti. Älykkyys ja kognitio sisältävät useita osa-alueita, ja vaikka yksittäinen koira olisi kehno tietynlaisissa tehtävissä, se saattaa olla hyvinkin pätevä jossakin toisessa taidossa. Koira saattaa esimerkiksi olla erittäin taitava lukemaan ihmisten eleitä, mutta hidas ratkaisemaan itsenäistä ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä. Jokin toinen koira taas saattaa pärjätä hyvin ongelmanratkaisutilanteissa, mutta ihmisten eleiden ymmärtäminen saattaa tuottaa sille vaikeuksia. Koiran kognitiivisiin kykyihin vaikuttavat muun muassa koiran perimä, elinympäristö, eliniän kokemukset, koulutushistoria ja harrastukset. Joissakin piirteissä näkyy myös rotujen ja sukupuolten välisiä eroja, vaikka yksilöllinen vaihtelu on myös huomattavaa.

Monesti ajattelemme, että älykäs koira on sellainen, joka on tottelevainen ja helposti koulutettava. Itse asiassa pelkkä tottelevaisuus on varsin huono älykkyyden mittari, sillä siihen vaaditaan kognitiivisten kykyjen lisäksi monia muitakin ominaisuuksia, kuten motivaatiota, kärsivällisyyttä, toistojen sietoa, keskittymiskykyä ja yhteistyöhalua. Mitä motivoituneempi koira on ja mitä enemmän se nauttii oppimistilanteesta, sitä helpompi sen on noudattaa käskyjä ja oppia uusia asioita. Jos koira ei koe ihmisen huomiota erityisen palkitsevana tai ei ole kiinnostunut herkuista, sitä voi olla haastava kouluttaa – tämä ei kuitenkaan tarkoita, että koira olisi tyhmä. Tällainen koira saattaa itse asiassa olla monella osa-alueella älykkäämpi kuin helposti koulutettava koira. Oppimistilanteet onkin räätälöitävä yksilön mukaisiksi, jotta motivaatio olisi kohdillaan ja onnistuminen olisi mahdollisimman todennäköistä. Ei siis ole olemassa ”tyhmiä” koiria tai koirarotuja, vaan jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

On hyvä muistaa, että älykkyys ja kognitio ovat käsitteitä, joita tarkkaillaan aina ihmisen näkökulmasta. Tutkimuksissa yritetään usein selvittää, miten hyvin eläimet pystyvät samoihin asioihin, joihin me ihmiset kykenemme. Annamme enemmän painoarvoa kognitiivisille kyvyille, jotka ovat ihmismäisiä. Sen sijaan meiltä saattaa jäädä tutkimatta ja kokonaan huomaamatta laaja valikoima kognitiivisia kykyjä, joita emme välttämättä tule edes ajatelleeksi. Testit on usein suunniteltu ihmisten näkökulmasta; ne perustuvat useimmin näkö- tai kuuloaistiin ja harvemmin esimerkiksi hajuaistiin. Tyhmänä pitämämme eläinlaji tai yksilö saattaa hyvinkin olla taitava jossakin sellaisessa kognitiivisessa taidossa, jota emme pysty edes käsittämään. On tärkeää ymmärtää, että vaikka koirat eivät olisikaan yhtä taitavia jossakin tietyssä tehtävässä tai ymmärtäisi puhetta yhtä hyvin kuin ehkä aiemmin kuvittelimme, se ei millään tapaa vie pois koiran erityisyyttä tai tee siitä vähemmän arvokasta ja kiehtovaa lajia. Tiedämme vielä yllättävän vähän siitä, mihin kaikkeen koirat kykenevät ja mitkä asiat vaikuttavat kognitiivisten piirteiden yksilöllisiin eroihin. Selvää on kuitenkin se, että koirat ovat sopeutuneet uskomattoman hyvin elämään kaksijalkaisten perheenjäsentensä kanssa, siitäkin huolimatta, että käyttäydymme usein koirien näkökulmasta melko kummallisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: