Vaikeiden tilanteiden välttely on myös kouluttamista

talvi 023

Kun koira käyttäytyy ei-toivotulla tavalla, omistajan ensimmäinen reaktio on usein tehdä jotakin asialle, kouluttaa koira toimimaan uudella tavalla ja kitkeä pois huono käytös.

Koiraa ehkä kielletään ei-toivotusta käytöksestä, jos se satutaan saamaan kiinni siitä. Sitä käsketään ehkä toimimaan eri tavalla ja palkitaan sitä silloin, kun se sattuu käyttäytymään hyvin.

On tietysti tärkeää opettaa koira toimimaan halutulla tavalla, mutta aivan yhtä tärkeää on muokata koiran elämää siten, että ei-toivottua käyttäytymistä ei pääse edes syntymään.

Tämä on joissakin tapauksissa jopa tärkeämpää kuin varsinainen kouluttaminen, eikä sen arvoa tulisi aliarvioida.

Moni omistaja on yllättävän vastahakoinen välttelemään vaikeita tilanteita. Jos koira esim. varastaa pöydältä ruokaa, omistaja saattaa olla haluton pitämään ruoat poissa koiran ulottuvilta. Jos koira ei pidä silittämisestä, sitä halutaan siitä huolimatta silittää. Jos koira pelkää muita koiria, sitä täytyy silti viedä koirapuistoon. Jos koira haukkuu kotona ikkunan ohi kulkeville ihmisille, ikkunoita ei haluta peittää.

Moni tuntuu ajattelevan, että vaikeita tilanteita ei pitäisi vältellä, sillä koiran täytyy oppia toimimaan oikein niissä. On myös hyvin yleinen käsitys, että koira pitää asettaa sille hankaliin tilanteisiin, koska ”kyllähän sen täytyy niihin tottua”.

Näin toimiminen kuitenkin tuottaa tuloksia vain harvoin. Joissain tapauksissa, kuten pelkojen suhteen, koiran käytös saattaa itse asiassa vain pahentua. Jos koira pelkää jotakin, ja se asetetaan toistuvasti sen pelkäämään tilanteeseen, se ei totu tilanteeseen, vaan yleensä vain alkaa pelätä sitä entistä enemmän. Tämä olisi sama, kuin lentopelkoisen ihmisen pakottaminen lentokoneeseen, uudestaan ja uudestaan.

On myös tärkeää ymmärtää, että ongelmatilanteiden välttely on vain väliaikaista.

Tarkoituksena ei ole, että ikuisesti välteltäisiin kyseisiä tilanteita.

Tavoitteena on, että lopulta koira voidaan asettaa tilanteisiin, jotka ennen olivat sille vaikeita. Tällä välin on kuitenkin tapahtunut jotakin tärkeää: tilanteet ovat muuttuneet koiralle vaikeista helpoiksi.

Kun koira asetetaan aina tilanteisiin, jotka ovat sille helppoja, koiran mukavuusalue kasvaa pikkuhiljaa. Helppojen tilanteiden määrä lisääntyy ja vaikeiden tilanteiden määrä vähenee. Ja pian koira selviää helposti melkein kaikista tilanteista.

Meillä on hyvin usein mahdollisuus luoda koiralle sellaiset olosuhteet, että se varmasti onnistuu. Omaa käyttäytymistämme ja ympäristöämme muuttamalla voimme auttaa koiraa onnistumaan ja välttää epäonnistumisia.

Koira oppii uuden käyttäytymismallin tai tunnereaktion parhaiten, jos se saa mahdollisimman paljon onnistuneita kokemuksia tilanteesta ja mahdollisimman vähän epäonnistuneita kokemuksia. Mitä useammin koira toistaa ei-toivottua käytöstä, sitä vahvemmaksi se muuttuu. Jos koira esimerkiksi pelkää jotakin, se vakuuttuu joka kerralla entistä enemmän siitä, että tilanne tosiaan on pelottava.

Tähän voi auttaa se, että koiran kokemuksia ajattelee pankkitilinä. Joka kerta, kun koira onnistuu tai saa hyvän kokemuksen tilanteesta, pankkitilille kertyy hieman rahaa. Joka kerta, kun koira epäonnistuu tai saa ikävän kokemuksen tilanteesta, pankkitililtä lähtee rahaa. Ikävät kokemukset kuitenkin vaikuttavat koiraan voimakkaammin kuin positiiviset, joten onnistuneita toistoja tarvitaan runsaasti, jotta rahaa kertyisi tilille tarpeeksi.

Usein oppiminen menee takapakkia, kun koira epäonnistuu edes kerran. Koira saattaa kokea ei-toivotun käyttäytymisen palkitsevana tai esimerkiksi pelästyä jotakin sen verran, että sen aikaisemmat hyvät kokemukset nollaantuvat. Kaikki kovalla työllä ansaitut rahat katoavat. Tästä syystä on varmistettava, että tilanteet ovat koiralle mahdollisimman helppoja.

Käyttäytymisiin, jotka johtuvat koiran stressistä (oli se sitten ”hyvää” tai ”huonoa” stressiä), vaikuttaa voimakkaasti myös stressin kertyminen. Joka kerta, kun koira joutuu stressaavaan tilanteeseen, sen stressitaso nousee. Jos stressitaso on jatkuvasti koholla, on paljon todennäköisempää, että koira reagoi ei-toivotulla tavalla jopa pienimpiäkin asioita kohtaan.

Tästä syystä jo pelkkä vaikeiden tilanteiden välttely voi joskus lopulta ratkaista ongelman kokonaan. Jos koiran stressitaso pidetään riittävän matalana stressaavia tilanteita välttelemällä, koira kykenee selviämään miedosti stressaavista tilanteista paremmin. Oppiminen helpottuu, ja koiran mukavuusaluetta voidaan pikkuhiljaa laajentaa.

Joskus tilanteiden välttely on ainoa, mitä tarvitaan. Voi olla esimerkiksi helpompaa laittaa kengät piiloon kaappiin, kuin opettaa koira olemaan järsimättä niitä.

Monesti pelkkä vaikeiden tilanteiden välttely ei kuitenkaan yksinään riitä. Koiralle on usein myös opetettava uusi käyttäytymismalli tai tunnetila välttelyiden ohessa. Tällöin on kuitenkin edelleen tärkeää, että onnistumisesta tehdään joka vaiheessa koiralle mahdollisimman helppoa. Siedättäminen auttaa koiraa tottumaan pikkuhiljaa vaikeampiin tilanteisiin.

Esimerkkejä siitä, miten vaikeita tilanteita voi välttää ja varmistaa koiran onnistuminen:

  • Jos koira rähisee muille koirille, kävele paikoissa tai aikoina, jolloin koiria on vähemmän, ja joissa on mahdollista pysyä sopivan etäisyyden päässä koirista.
  • Jos koira pelkää imuria, imuroi sillä välin, kun koira on kävelyllä tai vaikka pihalla.
  • Jos koira pelkää vieraita, pidä taukoa vieraiden käynnistä jonkin aikaa.
  • Jos koira pureskelee esineitä, joita se ei saisi, laita esineet piiloon.
  • Jos koira ei pidä siitä, että sitä lähestytään sen syödessä tai nukkuessa, älä tee niin.
  • Jos koira ei tule luokse kutsuttaessa, pidä se hihnassa tai pitkässä liinassa.
  • Jos perheen koirat eivät tule toimeen keskenään, pidä niitä erillään ongelmatilanteissa.
  • Jos koiralla on eroahdistusta, vältä sen jättämistä yksin.

Aina ongelmatilanteiden välttely ei ole helppoa. Joskus on kuitenkin mahdollista keksiä luovia ratkaisuja ongelmien välttämiseksi.

Loppujen lopuksi kaikki työ on sen arvoista.

Lisää luettavaa:

When avoiding the problem is okay

  • Tilaa viikoittainen vinkki!

    Kiinnostaako koirien käyttäytyminen? Tilaamalla uutiskirjeen saat joka viikko sähköpostiisi vinkin, jonka kautta opit helpottamaan yhteiseloa koirasi kanssa. Samalla saat ilmaisen minikurssin kynsien leikkaukseen totuttelusta omaehtoisesti.

Rauhoittumisharjoitus, joka opettaa koiralle paljon

Rauhoittuminen on tärkeä taito jokaiselle koiralle. Rauhoittumisen opettamiseen on olemassa yksinkertainen harjoitus, joka opettaa koiralle paljon muutakin kuin pelkkää rauhoittumista. 

Koira oppii itsehillintää ja impulssikontrollia, joista on hyötyä moneen tilanteeseen. Se auttaa koiraa hillitsemään itseään, jos se esimerkiksi haluaa tervehtiä toista koiraa, jahdata oravaa tai hyppiä innokkaasti vieraita vasten. Harjoituksesta on myös hyötyä ei-toivottujen käyttäytymismallien poisopettamisessa. Harjoitus tarjoaa koiralle muuta puuhaa, jolloin se ei voi toteuttaa kiellettyä käytöstä. Sitä käyttämällä saadaan myös moni ei-toivottu käytös keskeytettyä. Harjoituksesta on hyötyä myös kaikissa tilanteissa, joissa koiran on osattava odottaa rauhallisesti. Esimerkiksi näyttelyissä tai harrastuksissa oman vuoron odottaminen, kahvilassa istuminen, autossa matkustaminen, vieraiden saapuminen ja ruoanlaitto ovat kaikki tilanteita, joissa harjoituksesta voi olla suuri hyöty.

Rauhoittumisharjoitus on siis äärimmäisen hyödyllinen harjoitus jokaiselle koiralle.

Harjoitus on idealtaan hyvin yksinkertainen: koira oppii menemään omalle paikalleen ja pysymään siellä, kunnes saa luvan poistua. Harjoitusta voi vaikeuttaa eri tavoilla ja kriteerejä nostaa riippuen siitä, mikä on juuri sinulle ja koirallesi tärkeää.

Rauhoittumisharjoituksen perusteet

  1. Valitse rauhoittumisalusta. Voit käyttää siihen esimerkiksi koiran omaa petiä tai matkustushäkkiä. Kaikkein kätevin on kuitenkin tietty viltti tai peitto, jota käytetään vain tähän tarkoitukseen. Viltin esille tuleminen toimii koiralle voimakkaana signaalina siitä, että nyt on aika rauhoittua. Viltin voi myös asettaa mille tahansa pedille ja ottaa mukaan vaikka kahvilaan tai autoon.
  2. Tiputtele yksi nami kerrallaan viltin päälle. Kun koira menee viltin päälle syömään nameja, jatka namien asettelua viltille ja kehu koiraa, kun se pysyy viltin päällä. Koira oppii, että viltti on positiivinen asia ja sen päällä kannattaa olla. Tässä vaiheessa ei ole väliä, seisooko, istuuko vai makaako koira, kunhan se pysyy viltin päällä. Tarjoa namit koiralle rauhallisesti viltin päälle, älä suoraan koiran suuhun; näin koira pysyy todennäköisemmin myös rauhallisena. Jos koira alkaa kiihtyä syystä tai toisesta, lopeta harjoitus ja mieti, miten voisit seuraavalla kerralla kannustaa rauhallisempaa olotilaa.
  3. Sano lopuksi ”vapaa” ja lopeta harjoittelu. Lopeta mielellään silloin, kun harjoitus menee vielä hyvin ja koira onnistuu. Koira oppii lopulta, että sen on pysyttävä viltillä, kunnes se vapautetaan.
  4. Kun olet toistanut harjoitusta joitakin kertoja, voit kokeilla, meneekö koira viltin päälle oma-aloitteisesti. Jos näin käy, voit liittää mukaan vihjesanan, esim. ”omalle paikalle”.
  5. Pidennä pikkuhiljaa aikaa namien välillä. Jos koira hermostuu, turhautuu tai poistuu viltin päältä, helpota tilannetta. Anna nameja useammin tai harjoittele vähemmän aikaa. Etene vähän kerrallaan, niin että koira onnistuu mahdollisimman usein. Älä rankaise tai kiellä koiraa viltiltä poistumisesta – harjoituksen on oltava koiran mielestä miellyttävä ja kannattava.
  6. Kun aika namien välillä pitenee, koira saattaa alkaa istua tai maata – palkitse sitä tästä. Jos koira ei missään vaiheessa asetu makaamaan, voit yrittää houkutella sen makuuasentoon. Etene pikkuhiljaa niin, että lopulta palkitset koiraa vain, jos se on makuuasennossa.
  7. Muuta omaa sijaintiasi vilttiin nähden. Seiso tai istu hieman kauempana viltistä. Jos koira hämmentyy, palaa hieman lähemmäksi. Vaihtele pikkuhiljaa omaa sijaintiasi, kunnes voit olla melkein missä tahansa kohtaa huoneessa.
  8. Vaihtele viltin sijaintia. Aseta se aluksi vain hieman eri kohtaan kuin yleensä. Tavoitteena on, että viltti voi olla missä tahansa kohtaa huonetta, ja lopulta myös eri huoneissa ja ympäristöissä. Muista, että häiriöiden läsnäolo ja ympäristön muuttuminen tekee harjoituksesta koiralle huomattavasti vaikeamman, joten helpota harjoitusta näissä tilanteissa.
  9. Muista aina antaa koiralle lupa lähteä viltiltä, jotta koira ymmärtää odottaa lupaa.

Usein harjoituksen seurauksena koira alkaa tarjota tätä käytöstä myös muissa tilanteissa, normaalissa arkielämässä. Tämä on monesti nimenomaan harjoituksen perimmäinen tarkoitus, joten muista palkita koiraa käytöksestä myös harjoitusten ulkopuolella. Näin se vahvistuu entisestään.

Myöhemmässä vaiheessa, kun harjoittelette rauhoittumista pidempiä aikoja, voit tarjota koiralle jotakin mukavaa tekemistä rauhoittumisalustan päällä, esimerkiksi kongin tai puruluun, jos se syö niitä rauhallisesti. Tällöin alustan päällä pysyminen muuttuu entistä positiivisemmaksi asiaksi.

Tämän jälkeen voit vaikeuttaa tehtävää entisestään, riippuen siitä, mitkä asiat ovat sinulle ja koirallesi tärkeimpiä. Onko oleellista koiran rauhoittuminen, paikalle meneminen pyydettäessä tilanteessa kuin tilanteessa, vai itsehillintä ja paikalla pysyminen häiriöistä huolimatta?

Jessicaaa 038

Jos rauhoittuminen on tärkeää

Koira ei välttämättä opi aidosti rauhoittumaan, vaikka sen opettaisi pysymään viltin päällä. Monesti rauhoittuminen tapahtuu ikään kuin harjoituksen sivutuotteena, kun aikaa viltin päällä pidennetään, mutta aina näin ei käy.

Jos koira ei opi itsestään rauhoittumaan, vaikka se olisi kuinka pitkiä aikoja omalla paikallaan, sille voi opettaa, että aidosta rauhoittumisesta saa palkinnon. Helpointa tämä on, jos alkuvaiheessa harjoittelette tilanteissa, joissa koira on muutenkin rento ja rauhallinen (tai edes hieman rennompi ja rauhallisempi kuin yleensä). Jos viltti tulee esille ainoastaan koiran ollessa jo valmiiksi rauhallinen, lopulta jo pelkkä viltin näkeminen saa koiran rauhoittumaan. Tällöin on tärkeää, että koira ei näe vilttiä muina aikoina.

Voit myös palkita koiraa pienistä merkeistä, että se alkaa rentoutua. Palkitse aluksi siitä, että koira menee makaamaan viltin päälle. Tämän jälkeen voit palkita jokaisesta rauhallisuuteen viittaavasta käytöksestä. Rennommin makaaminen (esim. osittain sivuttain), pään laskeminen maahan ja syvään hengittäminen ovat esimerkkejä käyttäytymisistä, joista kannattaa palkita. Jos koira ei millään rauhoitu, voit kokeilla esimerkiksi hierontaa, T-touchia tai rauhallista silittämistä viltin päällä.

Jos tärkeää on omalle paikalle meneminen missä tahansa tilanteessa

Joskus koira täytyy saada nopeasti pois paikalta ja tarjota sille jotakin muuta tekemistä, esimerkiksi jos sillä on taipumusta varastaa ruokaa, jos se täytyy saada vieraiden tullessa tekemään jotakin muuta tai jos se joutuu vaikkapa vaikeisiin tilanteisiin perheen toisen koiran kanssa. Tälläisissä tapauksissa on erittäin hyödyllistä, jos koira osaa käskyn tilanteessa kuin tilanteessa.

Aloita harjoittelemalla erilaisissa ympäristöissä, esim. eri huoneissa, pihalla, kävelyllä, kylässä, jne. Harjoittele aluksi ilman minkäänlaisia häiriöitä, ja vaikeuta tilannetta pikkuhiljaa. Voi olla avuksi kirjoittaa lista koirasi häiriöistä vaikeusjärjestyksessä. Niitä voivat olla mm. koirat, ihmiset, eläimet, lelut tai ruoat. Toisen perheenjäsenen tai koiran läsnäolo tekee tilanteesta vaikeamman, ja sillä mitä itse teet on vaikutusta. Kokeile käskyä esimerkiksi istuessasi tietokoneen ääressä, siivotessasi tai laittaessasi ruokaa. Vieraiden saapuminen saattaa olla hyvinkin vaikea tilanne, joten siihen kannattaa opettaa asteittain, esimerkiksi aloittaen pelkästä ovikellon tai koputuksen äänestä ilman, että vieraita oikeasti saapuu.

Huom! Omalle paikalle menemisen ei ole tarkoitus toimia koiralle rankaisuna. Jos omalle paikalle meneminen muuttuu rankaisuksi, paikka alkaa muuttua koiran silmissä negatiiviseksi, eikä koira välttämättä halua mennä sinne enää. Käskyn on oltava koiralle jotakin, mitä se haluaa todella tehdä ja josta se saa joka kerta palkan. On siis tärkeää muistaa käyttää ystävällistä ja iloista äänensävyä.

Jos paikalla pysyminen häiriöistä huolimatta on tärkeää

Omalla paikalla pysyminen erilaisissa tilanteissa on erittäin hyödyllinen taito, ja se opettaa koiralle myös itsehillintää. Häiriöiden lisääminen toimii samalla tavalla kuin edellisessä kohdassa; aloittamalla helpoimmista häiriöistä ja harjoittelemalla erilaisissa ympäristöissä. Vaadi koiralta aluksi vain lyhyitä hetkiä kerrallaan viltin päällä, ja pidennä aikaa pikkuhiljaa.

Voit aloittaa yksinkertaisesti liikkumalla ympäriinsä, kun koira on paikoillaan. Kokeile vaihdella liikkumistyyliäsi, heiluttaa käsiäsi, puhua, istua alas, tanssia, laittaa ruokaa, lukea tms. Tee tehtävästä aina aluksi koiralle mahdollisimman helppo; esimerkiksi liikuta kättäsi vain hieman ja palkitse heti. Vaikeuta vähän kerrallaan ja helpota tehtävää, jos koira epäonnistuu. Voit käyttää myös leluja tai ruokaa häiriöinä, aloittamalla vähiten kiinnostavista. Lelujen on hyvä olla aluksi lattialla liikkumatta, myöhemmässä vaiheessa voit alkaa myös liikuttaa tai heitellä niitä. Jos perheessä on toinen koira, voit pyytää yhtä koiraa odottamaan paikallaan samalla kun harjoittelet toisen kanssa temppuja. Muista, että odottavalla koiralla on kaikkein vaikein tehtävä, joten palkitse sitä runsaasti.

Harjoittele useissa eri tilanteissa ja ympäristöissä. Jos koira epäonnistuu, mieti miten voit tehdä tilanteesta sille helpommaksi ja edetä hieman hitaammin.

Rauhoittumista on helppo harjoitella, sillä sitä voi tehdä periaatteessa milloin tahansa muiden puuhien lomassa, vaikka samalla kun katsot tv:tä tai laitat ruokaa. Bonuksena se on mukavaa puuhaa teille kummallekin ja lisäksi loistava temppu, jota voitte ylpeänä esitellä vieraille. 🙂


  • Haluatko saada lisää vinkkejä onnelliseen yhteiseloon koirasi kanssa?

    Tilaa uutiskirje, niin saat joka viikko sähköpostiisi vinkin, jonka avulla lisäät koirasi hyvinvointia, parannat välillänne olevaa suhdetta ja autat koiraa onnistumaan ja käyttäytymään toivotulla tavalla eri tilanteissa. Liittyessäsi sähköpostilistalle saat myös ilmaisen videon kynsien leikkaukseen totuttelusta.

6 avainta parempaan suhteeseen koiran kanssa

Luottavainen ja lämmin suhde koiraan on onnellisen yhteiselon peruspilari.

Kun suhde on kunnossa, koira tekee mielellään yhteistyötä kanssasi, pystyy tukeutumaan sinuun vaikeissakin tilanteissa, ja sen hyvinvointi paranee. Tämän seurauksena usein myös tottelevaisuus lisääntyy ja ongelmakäyttäytyminen vähenee. Yhteiselo koiran kanssa helpottuu huomattavasti, kun koira luottaa sinuun ja nauttii seurastasi.kavrut2

Lisäksi oma hyvinvointisi lisääntyy; Kennelliiton tekemän tutkimuksen mukaan omistajat ovat sitä onnellisempia, mitä parempi suhde heillä on koiransa kanssa.

Jokaisella hetkellä on vaikutusta. Jokainen positiivinen kokemus, jonka koira kokee kanssasi, vahvistaa suhdetta, ja jokainen ikävä kokemus heikentää sitä.

Avain hyvän suhteen rakentamiseen on siis yksinkertainen: positiivisia kokemuksia on lisättävä ja negatiivisia vähennettävä.

1. Opettele tuntemaan koirasi

Kun opettelet ekspertiksi oman koirasi tuntemisessa, koira kokee voivansa kommunikoida kanssasi ja saat runsaasti arvokasta tietoa siitä, miten voit tehdä koirasi entistä iloisemmaksi. Erityisen tärkeää on opetella tunnistamaan koiran elekieltä. Jos huomaat koirasi pienimmätkin merkit epämukavuudesta tai epävarmuudesta, voit toimia sen mukaan. Voit lopettaa sen, mitä olit tekemässä, antaa koiralle tilaa, viedä sen pois huolestuttavasta tilanteesta tai yrittää saada sen muilla tavoin rauhoittumaan ja olemaan hieman tyytyväisempi. Kun kuuntelet koiraasi tällä tavalla, koira oppii jotakin äärimmäisen tärkeää. Se oppii, että sitä kuunnellaan ja ymmärretään ja että se voi luottaa ja tukeutua sinuun kaikissa tilanteissa. Mitä paremmin tunnet koirasi elekieltä, sitä paremmin pystyt myös selvittämään, mistä asioista koirasi aidosti nauttii ja mistä se taas ei juurikaan pidä. Millaisesta silittämisestä se nauttii kaikkein eniten, ja millaisesta se taas ei välitä? Milloin se on onnellisimmillaan? Mitkä asiat pelottavat tai huolestuttavat sitä? Ala kirjoittaa listaa asioista, jotka koira kokee positiivisina tai negatiivisina, sitä mukaa kun selvität niitä lisää.

2. Vähennä tilanteita, joista koira ei pidä

Kun olet oppinut, mistä asioista koirasi ei pidä, voit alkaa miettiä, mitä näistä asioista voisit mahdollisesti vähentää. Jos jotakin asiaa ei ole välttämätöntä tehdä, voisiko siitä luopua kokonaan? Jos koira ei esimerkiksi nauti vatsan rapsuttamisesta, voisiko sitä silittää mieluummin esimerkiksi selästä? Jos koirasi on kauhuissaan vilkkaiden teiden varsilla, pystyykö tällaisilta kävelypaikoilta välttymään kokonaan tai osittain? Joka kerta, kun koirasi kokee ikäviä tunteita kanssasi, suhteenne heikkenee. On siiis äärimmäisen hyödyllistä jos pystyt vähentämään tai eliminoimaan kokonaan edes osan näistä tilanteista.

3. Jos jotain on pakko tehdä, tee siitä koiralle positiviinen asia

Kaikelta ei tietenkään voi välttyä, ja joitain asioita on pakko tehdä. Kynnet pitää ehkä leikata, kävelyillä saattaa tapahtua pelottavia asioita, eikä ukkoselta ja ilotulitukselta voi välttyä. Tällöin kannattaa tietysti yrittää tehdä tilanteesta niin positiivininen kuin vain mahdollista; pehmentää iskua hieman. Voit yrittää tehdä tilanteesta vähemmän ikävän tarjoamalla koiralle mahdollisuuksia valintojen tekemiseen, viemällä koiran huomion muualle tai palkitsemalla runsaasti. Kaikkein parasta on, jos voit muuttaa negatiiviset asiat positiivisiksi, jolloin kyseiset tilanteet alkavat vahvistaa suhdettanne sen heikentämisen sijaan. Koiran voi siedättää negatiivisiin asioihin pikkuhiljaa, samalla yhdistäen tilanteen positiivisiin asioihin. Totuttamisaikana on kuitenkin joka tapauksessa tärkeää, että ikävää tilannetta tapahtuisi mahdollisimman harvoin muuten kuin harjoittelumielessä. Koiran oppiminen menee takapakkia joka kerta, kun se ahdistuu tai kokee tilanteen ikävänä.

4. Vietä aikaa koirasi kanssa

Jaettujen positiivisten kokemusten lisääminen on aivan yhtä tärkeää kuin ikävien kokemusten vähentäminen. Tee asioita, joista te molemmat nautitte. Käy läpi tekemääsi listaa asioista, joista koirasi pitää ja mieti, miten voisit lisätä näiden määrää. Pitkät kävelyt mielenkiintoisissa paikoissa ovat ehkä ensimmäinen mieleentuleva asia, mutta on myös tärkeää olla vuorovaikutuksessa koiran kanssa. Pysähdy vaikka kävelyllä silloin tällöin leikkimään tai kouluttamaan, tai piilota koiralle nameja ja auta sitä etsimisessä. Tee kouluttamisesta koiralle hauska asia; vahvistat samalla suhdettanne ja bonuksena koira oppii paremmin. Koiran kanssa harrastaminen sekä virikkeistäminen ja aktivointi ovat myös hauskaa puuhaa sekä koiralle että omistajalle. Kannattaa myös muistaa viettää välillä koiran kanssa aikaa ihan vain yhdessäolon vuoksi sen sijaan, että tavoittelisi tekemisellä jotakin. Koiran silittäminen ja kiireetön yhdessäolo ilman älypuhelimia tai tv:tä voi olla laatuaikaa parhaimmillaan. Jos koiria on useita, yritä tarjota jokaiselle hieman yksilöllistä aikaa kanssasi, vaikka se olisikin vain muutama minuutti.

5. Auta koiraa ymmärtämään sinua ja mitä siltä haluat

Jos koirasi käyttäytyy ei-toivotulla tavalla,kaikkein paras ratkaisu on opettaa sille, mitä haluat sen tekevän. Koiran rankaiseminen vahingoittaa suhdettanne huomattavasti, joten kannattaa keskittyä mieluummin toivottuun käyttäytymiseen ja siitä palkitsemiseen. Tee onnistuminen koiralle mahdollisimman helpoksi ja auta sitä ymmärtämään, mitä haluat. Usein on edettävä pieni askel kerrallaan ja aloitettava tilanteista, jotka ovat koiralle äärimmäisen helppoja. Koira ei automaattisesti ymmärrä, mitä sen pitäisi tehdä, joten kaikki on tehtävä mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi. Kun kommunikaatio pelaa, koiran hyvinvointi nousee, koska se kokee ymmärtävänsä sinua paremmin, elämä helpottuu teille kummallekin, ja oma ärtymyksesi koiraa kohtaan vähenee.

6. Opettele itse rentoutumaan ja hallitsemaan tunteitasi

Tunteet tarttuvat helposti myös koiraan. Jos olet itse ärtynyt, stressaantunut, ahdistunut tai huonolla tuulella, koirasi varmasti aistii sen. Sanomattakin on selvää, että koiralle ärsyyntyminen tai suuttuminen vain huonontaa välillänne olevaa suhdetta. Koira ei välttämättä myöskään ymmärrä, että huonosti menneen päivän vuoksi kiukkuuntuminen tai perheeenjäsenelle huutaminen ei ole kohdistettu siihen. On siis myös koiran kannalta tärkeää keskittyä omaan hyvinvointiin, onnellisuuteen ja rauhoittumiseen. Pidä huoli, että saat tarpeeksi lepoa ja aikaa rentoutumiseen. Pura huonoa tuulta liikkumalla, puhumalla jollekin tai antamalla itsellesi omaa aikaa. Jos koira alkaa ärstyttämään, hengitä syvään ja pidä tauko jos voit. Rauhoittumista saattaa auttaa meditointi, negatiivisten ajatusten kyseenalaistaminen, jooga, mielikuvaharjoitukset, mindfulness tai rentoutumisharjoitukset. Keskity koiran kanssa ollessasi rauhallisesti hengittämiseen, lihasten rentoutumiseen ja positiivisesti ajattelemiseen. Pidä myös mielessä kaikki koirasi loistavat ja ihanat ominaisuudet, muistele hyviä hetkiä ja sitä, mikä tekee koirastasi ainutlaatuisen. Mitä onnellisempi ja rennompi itse olet, sitä onnellisempi ja rennompi myös koirasi on mahdollista olla.

 

Hyvän suhteen merkitystä ei kannata aliarvioida. Oli koirasi sitten aktiivinen harrastuskoira, kotikoira tai rescuekoira, yllä olevien vinkkien noudattamisesta on varmasti hyötyä niin tottelevaisuuteen, harrastuksissa menestymiseen, luottamuksen saavuttamiseen kuin ongelmakäyttäytymisen ratkomiseen.

Minkä asioiden olet itse huomannut parantavan sinun ja koirasi välistä suhdetta?

 

Lisää luettavaa:

  • Lisää vinkkejä suhteen vahvistamiseen

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin koirien käyttäytymisestä ja kouluttamisesta sähköpostiisi. Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Palkitsemiseen perustuvan koulutuksen ei tarvitse olla aikaavievää ja vaivalloista

heinäkuu 17 207

Moni valitsee edelleen koulutustavan, joka perustuu rankaisemiseen, pelkoon tai kipuun, siitäkin huolimatta, että useat tutkimustulokset ovat osoittaneet niiden tehottomuuden ja haitallisuuden. Kun vaihtoehtoina ovat positiivinen vahvistaminen, johon menee usein aikaa ja vaivaa, ja rankaiseminen, joka on nopeampaa ja helpompaa, moni valitsee mieluummin jälkimmäisen.

Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani siitä, miksi rankaisujen käyttämiseen ei kannata langeta, vaikka se vaikuttaisikin helpolta pikaratkaisulta.

Positiiviseen vahvistamiseen joutuu tosiaan uhraamaan hieman enemmän aikaa ja vaivaa, mutta se saattaa myös yllättää positiivisesti. Tulokset voivat olla joskus huomattavan nopeita ja melko vaivattomasti saavutettuja. Aina ei tarvitse käyttää useita kuukausia koiran ongelmakäyttäytymisen vähentämiseen, ellei kyseessä ole vakava ongelma.

Tämä on ehkä muiden kouluttajien keskuudessa epäsuosittu mielipide, mutta koulutusta ei aina tarvitse toteuttaa tiukkapipoisen täydellisesti. Jos kaiken tekee täydellisyyttä tavoitellen, aikaa voi mennä ja paljonkin. Joskus jo pelkkä ajatuskin edessä olevasta urakasta saa lamaantumaan ja valitsemaan joko ikävämmän koulutustavan tai sen, ettei asialle tee mitään. Jos vaihtoehtoina ovat luovuttaminen ja ei-niin-täydellisen positiivisen koulutussuunnitelman toteuttaminen, valitsisin mieluummin jälkimmäisen.

Kannattaa miettiä, mitä haluat koirasi kanssa saavuttaa. Jos se esimerkiksi pelkää ilotulitusta, haluatko että se on täysin iloinen ja huoleton ilotulituksia kuullessaan, vai edes hieman parempi kuin nykyään? Jos haluat täydellisiä tuloksia, on siedättäminen ja vastaehdollistaminen toteutettava myös täydellisesti, ja usein myös hitaasti. Jos vähempikin riittää, voi koulutukseen suhtautua hieman rennommin. Aina on tietysti parempi, mitä huolellisemmin koulutussuunnitelman toteuttaa, mutta jos aika tai jaksaminen ei yksinkertaisesti riitä, on parempi tehdä edes jotakin kuin olla tekemättä mitään.

Annan esimerkkinä edesmenneen koirani Meganin, joka vihasi kaikenlaisia hoitotoimenpiteitä. Se antoi kyllä kärsien tehdä itselleen mitä tahansa, mutta oli äärimmäisen peloissaan ja ahdistunut. Megan tiesi heti, milloin esimerkiksi sen kynsiä aiottiin leikata, ja piiloutui pöydän alle tai juoksi karkuun. Se tuli kutsuttaessa luokse, mutta makasi litteänä maata vasten, täristen ja hampaitaan kalisuttaen. Se oli ahdistunut ja stressaantunut vielä useita minuutteja toimenpiteen jälkeen.

Tiesin, että asialle on tehtävä jotakin, mutta urakan suuruus lannisti. Lopulta sain aikaiseksi aloittaa kynsienleikkuuseen vastaehdollistamisen ja siedättämisen. Aluksi otin kynsisakset esiin ja tarjosin jatkuvalla syötöllä namia, kunnes Megan rentoutui ja sen häntä alkoi heilua. Sitten kynsisakset menivät pois. Toistimme tätä kerran tai kaksi päivässä, pari minuuttia kerrallaan. Tätä jatkui pari viikkoa, kunnes Megan alkoi innostua kynsisakset nähdessään. Tässä vaiheessa ikävä kyllä tajusin, että Meganin kynnet olivat niin pitkät, että ne oli pakko leikata. Otin siis kynsisakset esiin tavalliseen tapaan ja syötin muutaman namin. Seuraavaksi leikkasin yhden kynnen, ja samalla hetkellä käytin merkkiääntä, joka merkitsi Meganille namin tuloa (samalla tavalla kuin naksutin). Leikkasin yhden tassun kynnet loppuun, ja pidimme taukoa. Myöhemmin päivällä leikkasin lisää kynsiä, ja myöhemmin taas lisää.

En tehnyt siedättämistä oikein. Ensimmäisen vaiheen jälkeen seuraava askel olisi oikeaoppisesti ollut se, että ainoastaan kosketan Meganin tassua, ilman että kynsisakset tulevat edes sen lähelle. Tästä oltaisiin sitten edetty pikkuhiljaa pidemmälle. Megan ahdistui hieman, kun otin sen tassun käteeni ja aloin leikata kynsiä. Tässä vaiheessa minun olisi oikeasti pitänyt lopettaa ja mennä askel taaksepäin, tehdä asioista helpompia. Ehkä jos olisin toiminut näin, Megan olisi oppinut rentoutumaan täysin ja itse asiassa nauttimaan kynsienleikkuusta.

Vaikka Megan ei oppinutkaan rakastamaan kynsienleikkaamista, olin yllättynyt siitä, miten paljon näinkin yksinkertainen ja epätäydellinen vastaehdollistaminen vaikutti sen hyvinvointiin. Megan ei yrittänyt enää paeta kynsisakset nähdessään, se ei tärissyt eikä painautunut maata vasten, ja toimenpiteen jälkeen se palautui heti, eikä ollut enää stressaantunut. Megan alkoi myös pitää kynsien napsaisuääntä merkkinä namin saamisesta (ikään kuin se olisi naksutin). Se tuli istumaan viereen, kun toisen koiran kynsiä leikattiin, ja liikahti innostuneen odottavaisesti joka kerta, kun kynsi napsahti poikki. Luulin, että koko prosessiin olisi mennyt useita kuukausia; sen sijaan siihen meni vain pari viikkoa, ja harjoituksiin yhteenlaskettuna ehkä puolisen tuntia. Tärkein vaihe oli selvästi alkuvaihe, eli positiivisen mielikuvan luominen kynsisaksiin. Jos olisin kiirehtinyt tämän vaiheen kanssa, lopputulos olisi saattanut olla jotakin aivan muuta.

Toinen esimerkki on koira, joka ei pidä suihkussa olemisesta. Tällöin on useita vaihtoehtoja:

  • Jatketaan koiran pakottamista olemaan suihkussa
  • Siedätetään koira pikkuhiljaa nauttimaan suihkuista
  • Tehdään jotakin näiden kahden ääripään väliltä. Esimerkiksi suihkun seiniin voi sivellä maapähkinävoita tai maksamakkaraa, jolloin suihkussa oleminen onkin koiran oma valinta. Koira ei todennäköisesti opi nauttimaan suihkussa olemisesta, mutta se on hieman miellyttävämpi kokemus.

Vaikka koiran siedättäminen onkin näistä paras vaihtoehto, kokemuksen muuttaminen positiivisemmaksi on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin pelkkä väkisin suihkuttaminen.

Tietysti on aina parempi edetä hitaasti ja koiran tahtiin, ja toimin itse aina niin jos vain mahdollista. Jollekin muulle nopeus saattaa kuitenkin olla hyvinkin tärkeä asia, ja tällöin on hyvä ymmärtää, että myös positiivinen vahvistaminen voi olla nopeaa. Täydellisessä maailmassa kaikki kouluttaisivat ja siedättäisivät koiriaan täsmällisen oikein ja koiran omaan tahtiin, mutta tämä on melko epärealistinen odotus. Voin hyvin kuvitella, kuinka lannistavaa voi olla lukea tai kuulla ehdotuksia esimerkiksi siedättämisestä, johon kuuluu useita vaiheita ja paljon aikaa. Voin kuvitella, että moni jättää tämän seurauksena positiiviset keinot kokonaan kokeilematta, tai kokeilee niitä nopeasti ja luovuttaa. Oma mielipiteeni on, että positiiviseen vahvistamiseen kuuluvia koulutusmetodeja on joissain tapauksissa hieman yksinkertaistettava, jotta useampi käyttäisi niitä.

Palkitsemalla kouluttaminen voi olla yllättävän helppoa, ja tuloksia voi ilmetä nopeastikin. Joskus ongelmista voi päästä eroon jopa päivässä tai viikonlopussa, realistisemmin ehkä parissa viikossa. Riippuu omista taidoistasi, koirasi oppimiskyvystä ja kouluttamiseen varatusta ajasta, kuinka nopeasti tuloksia ilmenee. Kouluttaminen on myös yllättävän vaivatonta. Usein koiran käytöksen muuttamiseen riittää muutaman minuutin harjoittelu päivässä. Tietysti jos tuloksia haluaa nopeasti, on koiran kanssa myös harjoiteltava useammin, mutta rennommin koulutus etenee vaikkapa yhdellä viiden minuutin harjoituskerralla päivässä. Tutkimuksissa on itse asiassa osoitettu, että lyhyet ja harvat koulutuskerrat ovat paljon tehokkaampia oppimisen kannalta kuin pitkät ja usein toistuvat.

Jotta koulutus toimisi, on kuitenkin noudatettava tiettyjä oppimisen sääntöjä. Aivan miten sattuu ei voi toimia. Jos palkitsemalla kouluttaminen ei toimi, ei kannata luovuttaa kokonaan positiivisen koulutusfilosofian suhteen, vaan pyytää apua tai oppia lisää aiheesta. Positiivinen vahvistaminen toimii, se on tieteellisesti todistettu fakta. Joten jos se ei toimi, jotakin on mennyt pieleen, jolloin on yritettävä tehdä asiat hieman ”täydellisemmin”.

Kaikille koirille nopeasti eteneminen ja ei-niin-täydellisesti kouluttaminen ei toimi. Pahimmissa ongelmissa on pakko edetä täysin oikeaoppisesti ja mahdollisimman hitaasti. Joskus on myös edettävä kiireettömästi turvallisuussyistä, jos koira on esimerkiksi osoittanut merkkejä aggressiivisesta käytöksestä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa myös ottaa yhteyttä ammattitaitoiseen ongelmakoirakouluttajaan tai käytösneuvojaan.

Jos tuntuu siltä, että et jaksa tai aika ei riitä koiran positiivisella vahvistamisella kouluttamiseen, mieti uudelleen. Onnistuisiko parin minuutin uhraaminen päivässä kouluttamiseen? Voit yllättyä siitä, kuinka paljon voit saada aikaan koirasi kanssa melko vähällä vaivalla.

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Koiralle saa antaa periksi

Frosty 222

Omistajat, jotka ovat adoptoineet työpaikaltani rescuekoiran, pyytävät usein apua käyttäytymisasioissa. Eräs ongelma, johon pyydetään paljon apua, on koiran uhkaava käyttäytyminen omistajaa kohtaan. Koira saattaa murista tai jopa purra, kun omistaja yrittää silittää sitä sen nukkuessa, lähestyä sitä sen syödessä, pakottaa sen tottelemaan, tai tekee jotakin muuta, mistä koira ei pidä.

Yleensä neuvoni tällaisissa tapauksissa on a) lopettaa sen asian tekeminen, joka aiheuttaa koirassa ikävän reaktion, ja b) olla rankaisematta tai kieltämättä koiraa murisemisesta. Omistajien ensimmäinen reaktio on usein vastustus; tuohan on koiralle periksi antamista, se saa juuri mitä se haluaa, se voittaa. Kyllähän omistajan pitäisi saada tehdä täsmälleen mitä haluaa omassa kodissaan, ja koiran pitäisi hyväskyä kaikki mukisematta. Muutenhan koira oppii tyrannniksi ja kuvittelee saavansa kaiken, mitä haluaa.

Tämä on yleinen mielipide koiranomistajien keskuudessa, vaikka koira ei käyttäytyisikään uhkaavasti.

Totuus on, että meidän ei tarvitse dominoida tai pomottaa koiriamme, jotta ne käyttäytyisivät hyvin. (Jos et ole vakuuttunut, lue tämä kirjoitus.) Meidän ei tarvitse ”voittaa” joka kerta. Yhdessä pienessä asiassa periksi antaminen ei tarkoita sitä, että koiralle olisi annettava aina joka tilanteessa periksi. Usein näissä tilanteissa ”voittaminen” ei itse asiassa merkitse omistajalle kovinkaan paljon, vaan kyseessä on vain periaate. Onko todellakin tärkeää voida ottaa koiralta sen ruoka pois? Tai voittaa vetoleikissä? Onko koira välttämättä pakko saada istumaan juuri sillä hetkellä, vain siksi että käskimme sitä? Onko kamala vääryys, jos emme saa silittää koiraa sen nukkuessa? Onko koiran tosiaan kiellettyä kertoa oma mielipiteensä asioista? Tätä muriseminen nimenomaan on; se on koiran tapa kommunikoida, että se kokee olonsa epämukavaksi ja haluaisi lisää tilaa. Siksi murisemisesta rankaiseminen ei kannata; muuten koira menettää arvokkaan kommunikointikeinon ja pitää tilannetta entistä epämiellyttävämpänä. (Lue tästä kirjoituksesta lisää aiheesta.)

Koiran ei tarvitse olla ainoa, joka tekee kompromisseja. (Ja usko pois, se todellakin tekee niitä jatkuvasti, lue täältä miksi.) Koiran ja omistajan välisen suhteen on oltava miellyttävä molemmille. Kyllä, koiran on noudatettava tiettyjä sääntöjä eläessään kanssamme, mutta se ei tarkoita, että voimme tehdä mitä tahansa koirallemme ja sen pitäisi vain hyväksyä se. Koirillakin on oikeutensa, siinä missä ihmisilläkin. Niillä on oikeus nukkua ja syödä rauhassa. Oikeus omaan henkilökohtaiseen tilaansa, jos ne sitä tarvitsevat. Oikeus saada olla rauhassa ja itsekseen, jos siltä tuntuu. Niillä on myös oikeus ilmaista omat mielipiteensä ja tunteensa. Aivan kuten meilläkin.

Annan usein näissä tapauksissa esimerkin, jossa omistaja asettuu koiran asemaan. Miltä tuntuisi, jos joku tulisi herättämään sinut kesken makoisien unien? Olisit todennäköisesti melko kiukkuinen. Entä jos joku veisi sinulta jatkuvasti pois herkullisen aterian kesken syömisen? Entä jos olet lisäksi nälkäinen? Miten suhtautuisit, jos olisit huonolla tuulella, eikä sinulla olisi omaa huonetta, jonne vetäytyä? Jos sinua ei huvittaisi lainkaan olla sosiaalinen, ja joku tulisi aivan viereen istumaan ja koskettelemaan sinua, kohteliaista vastusteluistasi huolimatta?

En anna näitä neuvoja ainoastaan siksi, että se on turvallisin keino välttää puretuksi tuleminen (vaikka sekin on erinomainen syy). Antaisin täsmälleen samat neuvot, jos koira näyttäisi mitä tahansa merkkejä pelosta, stressistä tai epävarmuudesta. Ei ole reilua asettaa koiraa tällaisia tunteita aiheuttavaan tilanteeseen, eikä se tee hyvää omistajan ja koiran väliselle suhteelle, kun luottamus katoaa.

Tietenkään en tarkoita, että meidän tulisi tanssia täysin koiriemme pillin mukaan, istua lattialla koska koira ei päästä meitä sohvalle tai varoa jokaista askeltamme. On löydettävä tasapaino meidän ja koiriemme toiveiden ja hyvinvoinnin väliltä. Jos asia, josta koira ei pidä, on välttämätön suorittaa jossain vaiheessa, on koira totutettava hyväksymään se pikkuhiljaa. Jopa tällaisissa tapauksissa välttelisin ikävää tilannetta, kunnes koira on saatu siedätettyä siihen. (Lue täältä, kuinka tämä tehdään.) Ainoa poikkeus on, jos koiran hyvinvoinnin vuoksi on pakko toimia heti.

Mieti joka tilanteessa, kuinka tärkeää oikeasti on, että saat sen mitä haluat, ja voisiko koiran antaa vaihteeksi saada tahtonsa läpi? Jos koira ei halua mennä kävelylle räntäsateeseen, onko mitään järkeä mennä pissatuslenkkiä pidemmälle? Jos koira ei nauti tietyllä tavalla tai tietyssä tilanteessa silittelystä, onko sitä välttämätöntä juuri sillä hetkellä silittää? Jos koira ei halua luopua herkkuluustaan, onko se pakko saada siltä pois? Jos koira kieltäytyy tottelemasta käskyä, onko maailmanloppu jos se ei sillä hetkellä suorita sitä? Tottelemaan pakottaminen ei auta sitä oppimaan. Mieti sen sijaan, miten voisit tehdä asian selkeämmäksi ja helpommaksi seuraavalla kerralla. Tästä kirjoituksesta löytyy vinkkejä ei-toivotun käyttäytymisen poisopettamiseen, ja täältä ideoita tilanteisiin, kun koira ei tottele osaamaansa käskyä.

Koira ei ole robotti, joka toimii täsmälleen omistajansa vaatimusten mukaisesti. Se on elävä ja yksilöllinen olento, jolla on omat toiveensa, halunsa ja pelkonsa. Koiralle silloin tällöin periksi antaminen ei tee siitä vallanhimoista tyrannia. Sen sijaan koira kokee, että sitä kuunnellaan ja että se voi luottaa omistajaansa. Se kokee olonsa turvalliseksi ja sen hyvinvointi lisääntyy, koska se kokee voivansa vaikuttaa elämäänsä jossain määrin. Kokeile vaikka!

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Ole proaktiivinen, älä reaktiivinen koiranomistaja

suomi17 703

On helppoa huomata koiran huono käytös ja reagoida siihen. Paljon vaikeampaa on ehkäistä huonoa käytöstä ja huomata, kun koira käyttäytyy hyvin. Yleensä koira tavallaan unohtuu, kun se käyttäytyy hyvin; se on hiljainen ja huomaamaton, ja unohtuu jonnekin taustalle.

Koiran ongelmalliseen käyttäytymiseen yritetään usein puuttua siinä hetkessä, kun se tapahtuu. Tämä on reaktiivinen suhtautumistapa koiran käyttäytymiseen. Koiraa ehkä rangaistaan tai sen huomio kiinnitetään muualle, kun se tekee jotakin, mikä ei ole sallittua. Koira hyppii ihmisiä vasten ja sitä kielletään. Se haukkuu vastaantulevia koiria, ja sitä nykäistään hihnasta. Se varastaa pöydältä ruokaa ja se pelästytetään rangaistukseksi kovalla äänellä.

Tämä ei päde pelkästään rankaisemalla kouluttamiseen. Moni päättää kokeilla myös positiivista vahvistamista tällä tavoin. Koira haukkuu vastaantulijoita, ja sitä yritetään houkutella nameilla pois. Kun tämä ei toimi todetaan, että namien käyttäminen on turhaa, eikä positiivinen vahvistaminen ole se heidän juttunsa. Ongelma ei kuitenkaan ole positiivinen vahvistaminen, vaan reaktiivinen suhtautumistapa ongelmaan.

Proaktiivinen omistaja toimii ongelmaa ehkäisevästi niinä aikoina, kun koira ei käyttäydy huonosti. Hän huomaa koiran hyvän käytöksen ja palkitsee siitä. Omaa ja koiran elämää muutetaan kokonaisvaltaisesti siihen suuntaan, että koira varmasti onnistuu. Tilanteita, jotka aiheuttavat ei-toivottua käyttäytymistä vältellään. Koira opetetaan toimimaan halutulla tavalla ja tilanteista tehdään sille joka askeleella mahdollisimman helppoja. Sen sijaan, että odotettaisiin koiran toimivan väärin, pidetään huoli siitä, että koira toimii oikein mahdollisimman usein.

Jos proaktiivisen omistajan koira varastaa pöydiltä ruokaa, hän pitää huolen siitä, ettei pöydille jää ruokaa lojumaan. Koiran pääsy keittiöön estetään, ettei koira harjoita ei-toivottua käyttäytymistä. Koiralle opetetaan toivottu käyttäytymismalli, esimerkiksi omassa pedissä makaaminen, ja sitä palkitaan runsaasti siitä. Sille tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen ja ruoan eteen työskentelemiseen, erityisesti kun pöydillä on ruokaa. Sen hyvää käytöstä ei pidetä itsestäänselvyytenä, vaan siitä palkitaan.

Proaktiivinen suhtautumistapa on huomattavasti tehokkaampi kuin reaktiivinen suhtautumistapa. Jos odotetaan, että koira toimii väärin, jotta sitä voitaisiin rangaista, koira on jo ehtinyt tehdä käytöksen, mikä saattaa olla jo itsessään palkitsevaa. Lisäksi käyttäytymismalli vahvistuu joka kerta, kun koira pääsee harjoittamaan sitä. Rankaisemalla kouluttamiseen liittyy useita riskejä ja haittoja (lue tästä lisää), ja siksi proaktiivinen suhtautumistapa positiivisesti vahvistaen on eettisempi, koiralähtöisempi ja tehokkaampi kouluttamistapa.

Miten voimme olla proaktiivisempia koiriemme kanssa? Tässä joitakin vinkkejä:

  • Opettele huomaamaan hetket, kun koirasi käyttäytyy hyvin, ja palkitse sitä mahdollisimman usein.
  • Mieti, mikä voisi olla koiran käyttäytymisen syynä. (Täältä löytyy joitakin ideoita.)
  • Pohdi, miten voisit muuttaa omaa käyttäytymistäsi tai ympäristöä niin, että onnistuminen on koiralle helpompaa.
  • Vältä tilanteita, jotka aiheuttavat koirassasi ei-toivottua käytöstä.
  • Tarjoa koiralle muuta tekemistä, jolloin se ei voi käyttäytyä huonosti.
  • Opeta koiralle käsky, jota noudattaessa se ei voi toteuttaa huonoa käytöstä.
  • Tee onnistuminen koiralle niin helpoksi, ettei se voi epäonnistua, ja vaikeuta askel kerrallaan.
  • Pidä huoli siitä, että kaikki koiran tarpeet on täytetty. Tarjoa runsaasti liikuntaa ja virikkeitä.
  • Muuta koiran tunnetila tilanteeseen liittyen.
  • Ennakoi ja ehkäise tilanteita.

Lisää luettavaa (englanniksi):

Proactive vs reactive training

Don’t be reactive

Learn to be proactive instead of reactive with your dog

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Useamman koiran kouluttaminen

IMG_0987

Koiran kouluttamiseen sisältyy jo ennestään runsaasti haasteita, ja tilanne monimutkaistuu entisestään useamman koiran kanssa.

Mitä tehdä, jos yksi koira toimii oikein, mutta toinen ei? Yhden koiran palkitseminen hyvästä käytöksestä saattaa hämmentää ja turhauttaa sitä, joka jääkin ilman palkintoa. Se saattaa olettaa itsekin saavansa jotakin ja kokea tilanteen aluksi palkitsevana, ennen kuin tajuaa jäävänsä ilman. Vielä enemmän väärinkäsityksiä voi tulla rankaisujen käyttämisestä yhdelle koirista, kun toinen käyttäytyy hyvin. Ajoitus on myös vaikeampaa, sillä jokaista koiraa ei voi palkita välttämättä yhtä aikaa. Sopiva palkitsemishetki on saattanut mennä jo ohi siinä vaiheessa, kun koiralle ehtii antaa namin.

Tilanne saattaa olla vaikea myös koiralle. Yksin on ehkä helpompi totella ja käyttäytyä hyvin, kun taas muiden seura saattaa toimia häiriötekijänä. Muiden innostus, jännittyminen tai pelko tarttuu myös helposti, jolloin koirat saattavat käyttäytyä ”huonommin” ryhmässä.

Jotta useamman koiran kouluttamisessa onnistuisi, on mietittävä asioita hieman tarkemmin, jotta jokainen koira varmasti ymmärtää, mitä siltä vaaditaan.

Opeta uudet asiat koirille erillään

Uuden oppiminen on vaikeampaa ryhmässä. Siksi halutut käskyt ja taidot on hyvä opetettaa ensin niin, että koira on erillään muista koirista. Aloita helpoimmasta mahdollisesta tilanteesta, ja kun koira suorittaa tehtävän erinomaisesti, voit alkaa lisätä vaikeusastetta pikkuhiljaa, mutta yhä erillään muista koirista. Vaatii runsaasti onnistuneita toistoja erilaisissa tilenteissa, kunnes koira osaa asian riittävän hyvin. Tavoitteena on, että koira osaisi käytöksen miltei täydellisesti, ennen kuin sitä pyydetään suorittamaan se muiden koirien seurassa.

Jos esimerkiksi haluat opettaa koirasi kulkemaan hihnassa vetämättä, kävelytä aluksi koiria erillään ja opeta niille hihnakävely alusta alkaen. Kun jokainen koira osaa kävellä hihna löysällä jopa ihmisten, koirien ja muiden häiriöiden ohi, voitte alkaa harjoitella useamman koiran kanssa. Jos perheeseen kuuluu esimerkiksi kolme koiraa, aloita ensin kävelyttämällä kaksi koirista yhdessä, ja palaa aluksi taas helppojen tilanteiden harjoitteluun. Näin onnistuminen on todennäköisempää. Jos kävelyttäminen on mahdotonta toteuttaa erikseen joka kerta, voit opettaa esimerkiksi, että tietyt ulkoiluvarusteet merkitsevät hihnakävelyn harjoittelua, jolloin voit muina aikoina  kävelyttää koirat yhdessä. Voit käyttää esimerkiksi erilaisia valjaita harjoitteluun ja toisenlaisia valjaita normaalilenkkeihin, tai kiinnittää taluttimen pantaan tai valjaisiin riippuen siitä, harjoitteletteko vai ette.

Joskus ”odottava” koira saattaa stressaantua tai turhautua, kun toinen koirista pääsee kävelylle tai koulutettavaksi toiseen huoneeseen. Joskus yksinkertaisena ratkaisuna voi toimia se, että odottavalle koiralle tarjoaa jotakin muuta tekemistä, esimerkiksi aktivointilelun tai luun. Jos tämä ei ole mahdollista, on aivan ensiksi opetettava kumpikin koira odottamaan vuoroaan. Joskus voi olla helpompaa käyttää esimerkiksi lapsiporttia, jolloin odottavan koiran palkitseminen on helpompaa ja se pääsee tavallaan osallistumaan itsekin. Aloita sulkemalla koira vain hetkeksi oven tai portin taakse, ja palkitse heti runsaasti. Voit opettaa koiralle käskysanan tätä tilannetta varten. Pidennä pikkuhiljaa aikaa, jonka koira joutuu odottamaan, mutta älä vielä tee mitään toisen koiran kanssa, muuta kuin palkitsemalla myös sitä kärsivällisyydestä. Kun tämä alkaa sujua, voit alkaa jutella kanssasi olevalle koiralle, aluksi vain vähän kerrallaan, ja palkita odottavaa koiraa mahdollisimman usein. Pikkuhiljaa voit alkaa tehdä enemmän huoneessa olevan koiran kanssa, muistaen aina palkita myös odottavaa koiraa.

Voit myös opettaa toisen koiran odottamaan vuoroaan omalla paikallaan. Tämä voi olla esimerkiksi oma peti tai viltti, jonka päällä se voi maata. Tehokkainta alkuvaiheen oppiminen on taas kerran erikseen. Kun jokainen koira osaa pysyä omalla paikallaan pyydetttäessä, useita minuutteja kerralla, voit aloittaa harjoittelun yhdessä muiden koirien kanssa. Aloita pyytämällä koirat omille paikoilleen ja palkitse kumpaakin. Anna sitten vuorotellen kummallekin nameja, jolloin toinen joutuu aina odottamaan vuoroaan. Opeta koirat tämän jälkeen pysymään paikallaan samalla, kun toimit itse häiriötekijänä liikkumalla ympäriinsä, lelujen tai namien avulla tai puhumalla iloisesti. Kun koirilta sujaa tämä loistavasti, voit alkaa harjoitella niin, että toinen koira odottaa paikallaan ja pyydät toista koiraa tekemään temppuja. Joka kerta, kun palkitset harjoittelevaa koiraa tempusta, palkitse myös odottavaa koiraa heti. Odottaminen on aivan yhtä vaikea kuin mikä tahansa muu ”temppu”.

Auta koiria ymmärtämään, kenelle niistä puhut

Moni koira ryntää paikalle, vaikka omistaja olisi kutsunut vain toista koirista nimeltä. Voi olla myös vaikea ymmärtää, että kehu tai nami on tarkoitettu ainoastaan toiselle koiralle. Hyvä tapa välttää väärinymmärrykset on pitää huoli siitä, että joka kerta kun yksi koira saa palkinnon, muutkin saavat.

Voit myös opettaa jokaiselle koiralle niiden omat nimet niin hyvin, että voit antaa käskyt yhdelle koiralle kerrallaan. Koiran on siis opittava oman nimensä merkitys, mutta myös, että muiden koirien nimet eivät merkitse mitään. Voit aloittaa harjoittelun sanomalla koirasi nimen ja antamalla sille namin ilman, että muut koirat ovat paikalla. Sano välissä muita sanoja ja muiden koirien nimiä, jolloin namia ei tule. Koira oppii, että muut nimet ja sanat ovat merkityksettömiä, merkitystä on ainoastaan sen omalla nimellä. Kun jokainen koira ymmärtää oman nimensä, voit alkaa harjoitella muiden kanssa. Sano yhden koiran nimi ja anna sille nami. Jos toinen koira yrittää napata namin välistä, nosta tyynesti kätesi pois ja yritä uudestaan, kun koira asettuu taas paikoilleen. Vaihtele järjestystä, jossa kukakin saa namin, ettei se ole ennustettavissa. Tämän jälkeen voit alkaa pyytää koiralta nimen jälkeen yksinkertaisen tempun, tai vaikka kutsua yhden koiran kerrallaan luoksesi.

Voi olla hyödyllistä myös opettaa koirille sana, joka tarkoittaa, että kaikkien tulee totella seuraavaa käskyä. Esim. kuullessaan käskyä edeltävän ”koirat”, ”pojat” tai ”tytöt”, jokainen saa toteltuaan namin. Voit palkita koirat siinä järjestyksessä, kuin ne ehtivät suorittaa tehtävän tai palkita koirat aina samassa järjestyksessä, jolloin turhautuminen on epätodennäköisempää. Pidä huoli siitä, että jokainen koira odottaa vuoroaan toisen saadessa palkinnon.

Yksilöllisten palkintosanojen tai -äänien käyttäminen voi myös olla suureksi hyödyksi tilanteissa, joissa yhtä koiraa halutaan palkita hyvästä käytöksestä. Esimerkiksi ”hyvä” voi tarkoittaa, että kaikki koirat saavat palkan, ”jes” tarkoitta ehkä koiran A palkinnon saapumista ja ”hieno” koiran B palkitsemista. Voit tietysti keksiä minkä tahansa äänen tähän tarkoitukseen, kunhan siitä seuraa aina palkinto kyseiselle koiralle.

Jos yksi koirista käyttäytyy huonosti ja muut eivät, rankaiseminen saattaa kohdistua myös hyvin käyttäytyneisiin koiriin, sillä ne todennäköisesti kokevat omistajan vihaisen käytöksen ikävänä asiana. Ne eivät välttämättä ymmärrä, että omistaja on vihainen vain yhdelle koirista. Tämä vaikeuttaa entisestään oppimista, sillä rankaisut saapuvat koiran näkökulmasta ennalta-arvaamattomasti. En muutenkaan suosittele rankaisujen käyttämistä, mutta usean koiran kanssa ne voivat olla vieläkin haitallisempia.

Samat oppimisen säännöt kuin yhtä koiraa kouluttaessa

Usean koiran kanssa kouluttaminen toimii periaatteessa aivan samalla tavalla kuin yhden koiran kanssa. On tietysti hyvä pitää huoli yllä olevista asioista, jolloin onnistuminen on todennäköisempää. Muilta osin koiran opettaminen toimii kuitenkin samalla lailla. Aivan kuten yhtä koiraa kouluttaessa, on tärkeää selvittää käyttäytymisen syy, ennakoida tilanteita, palkita hyvästä käytöksestä, tehdä onnistuminen mahdollisimman helpoksi ja välttää ei-toivottua käytöstä laukaisevia tilanteita.

Hyödyllisiä videoita:

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen ja koulutus?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Miten valita koiralähtöiset ja lempeät ulkoiluvälineet

syksy 024
Tuplakiinnitys valjaisiin monitoimitaluttimen kanssa auttaa koiran kontrolloimisessa.

Mene mihin tahansa eläintarvikekauppaan, ja vastassa on hurja valikoima erilaisia välineitä ja tarvikkeita. Jokaista tietysti mainostetaan loistavaksi, parhaaksi ja ehdottomasti toimivaksi. Mistä tietää, mihin luottaa, mitkä näistä kaikista ovat oikeasti hyödyllisiä ja tarpeellisia, ja voiko osasta olla jopa haittaa koiralle?

Mitä tahansa myynnissä olevaa välinettä ei kannata ostaa, ennen kuin ymmärtää miten ja miksi se toimii, ja mitä hyöytä ja haittaa siitä voi olla. Annan tässä oman mielipiteeni eri ulkoiluvälineistä, koirien käyttäytymistieteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Hihna

Suurin osa kaupoissa myytävistä hihnoista on aivan liian lyhyitä. Koiran pitäisi kävellä aivan omistajassa kiinni, jotta hihna ei kiristyisi. Pidempi hihna tarjoaa koiralle enemmän vapautta tutkailla ja haistella ympäristöä, jolloin vetäminenkin usein myös vähenee.

Monitoimitalutin, jonka voi kiinnittää kummastakin päästä, on erityisen kätevä. Sen pituutta voi halutessaan säätää, ja se sopii hyvin käyttöön valjaiden kanssa, joissa on mahdollisuus tuplakiinnitykseen. Taluttimen yhden pään voi kiinnittää valjaiden takaosaan ja toisen pään etuosaan, jolloin koiran hallitseminen helpottuu. Tarkoituksena on käyttää kumpaakin kättä koiran ohjaamiseen. Koiran vetäessä annetaan painon mennä valjaiden takaosaan (eli selän päälle), ja tämän jälkeen koira voidaan lempeästi ohjata kumpaakin päätä käyttämällä toiseen suuntaan.

Hihnan voi myös kiinnittää niin, että yksi pää on kiinni valjaissa ja toinen kaulapannassa. Tämä voi olla hyvä turvaratkaisu koirille, jotka pääsevät helposti valjaista irti. Toinen vaihtoehto on myös kiinnittää valjaat pantaan lyhyellä jatkopalalla.

Joustava jatkopala tai talutin voi olla hyödyksi koiralle, joka saattaa yllättäen nykäistä kävelyllä. Jousto pehmentää nykäisyä, jolloin on epätodennäköisempää, että koira tai omistaja vahingoittuu tai satuttaa itsensä.

Flexi

Flexi voi olla joissakin tapauksissa hyvinkin kätevä väline, mutta sitä on osattava käyttää oikein ja ymmärrettävä siihen liittyvät riskit.

Koiralle saattaa olla hämmentävää, että flexin pituus vaihtelee suurestikin, varsinkin jos omistaja yhtäkkiä päättää pysäyttää flekxn koiran juostessa. Lyhyellä asetuksella koira saattaa turhautua, kun se ei pääsekään eteenpäin. Koira saattaa myös satuttaa itsensä, jos se juoksee täysillä flexin päähän tai jos omistaja pysäyttää flexin yllättäen. Koira saattaa myös oppia vetämään, sillä lisätäkseen flexin pituutta koiran on vedettävä hieman.

Flexissä on se huono puoli, että jos koira nykäisee yllättäen niin kovaa, että flexi tippuu omistajan kädestä, flexi lähtee ”jahtaamaan” koiraa sen perässä kolisten, jolloin herkempi koira saattaa pelästyä pahastikin. Flexiä on myös vaikea lyhentää hätätapauksissa, jos koira on jo ehtinyt flexin toiseen päähän. Koiran ei missään nimessä saa antaa kulkea flexin täydessä pituudessa paikoissa, joissa on paljon liikennettä, ihmisiä tai koiria. Moni on varmasti myös kuullut kauhutarinoita siitä, kun flexin naru on aiheuttanut ikävää vahinkoa ihmiselle tai koiralle.

Flexi voi olla todella hyödyllinen väline koirille, joita ei voi pitää vapaana. Voi olla hyvä idea käyttää normaalisti tavallista hihnaa ja ottaa flexi esiin ainoastaan paikoissa, joissa koira voisi periaatteessa olla vapaanakin ja tilaa on paljon. Tällöin koiran voi rauhassa antaa kulkea flexin täydellä pituudella. Flexin kanssa kannattaa aina käyttää valjaita, sillä jopa täydellisesti käyttäytyvä koira saattaa joskus nykäistä tai vetää. Jos fleksiä on pidettävä lyhyenä, kannattaa se lukita varmuuden vuoksi. Flexi, jossa on leveä, litteä nauha, voi olla parempi vaihtoehto kuin kapea naru, sillä se näkyy paremmin esimerkiksi pyöräilijöille ja muille kävelijöille ja saattaa olla turvallisempi.

Flexi sopii koirille, joilla ei ole tapana sinkoilla hihnassa, nykiä tai rynnätä täysillä hihnan päähän. Koiran on osattava kävellä kauniisti hihnassa, pysähtyä ja tulla luokse pyydettäessä, ennen kuin flexiä voidaan käyttää turvallisesti.

DCIM131GOPRO

Liina

Koulutusliina tai jälkiliina voi olla hyvä vaihtoehto flexille, sillä siitä puuttuvat monet flexiin liittyvät haitat ja riskit. Ainoana huonona puolena on se, ettei sen käyttö ole yhtä kätevää ja helppoa kuin itsestään kelautuvan flexin. Liina sotkeutuu ja juuttuu kiinni ympäristöön helposti, ja sen käyttö vaatii hieman totuttelua.

Kuten flexinkin kanssa, liina on kytkettävä valjaisiin ja sitä on käytettävä ainoastaan paikoissa, joissa koiraa voisi pitää vapaanakin. Koiran on hyvä myös osata luoksetulo ja sinkoilematta hihnassa oleminen. Turvallisin tapa käyttää liinaa on kerätä sitä siisteiksi lenkeiksi käteen tarvittaessa ja tarjota lisää pituutta koiran mennessä kauemmas. On tärkeää pitää huoli siitä, etteivät koiran jalat (tai omat jalat) sotkeennu liinaan, muuten koiran vetäessä voi käydä huonosti. Liinan voi myös antaa laahata koiran perässä maata pitkin, jos koiralla on erinomainen luoksetulo. Tällöin liina on läsnä hätätapauksia varten, jolloin siihen voi tarttua tarvittaessa.

Liina voi myös olla hyödyllinen luoksetulon opettamista varten. Koira kokee vapauden tunteen, mutta se ei kuitenkaan ole vaarassa paeta tai kadota, jos luoksetulo sattuukin pettämään.

Kaulapanta

Suurin osa myynnissä olevista kaulapannoista ovat liian kapeita. Pannan on hyvä olla mahdollisimman leveä, mielellään ainakin kahden niskanikaman peittävä, jotta paine jakautuisi tasaisemmin koiran kaulaan.

Puolikiristävä panta on oikein säädettynä kätevä ja nopea laittaa päälle, eikä se aiheuta koiralle kipua. Tarkoituksena on, että kireimmillään ollessaan panta on koiralle juuri sopiva, eikä kurista sitä lainkaan. Huono puoli on se, että koira saattaa saada pannan pois peruuttamalla juuri oikealla tavalla siitä pois.

Ketjupannat ja noutajataluttimet kiristyvät koiran kaulan ympärille ilman rajoitusta ja aiheuttavat koiralle kuristumisen tunteen. Tällaisistä väineistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen nähnyt koirien vetävän itsensä tajuttomaksi tai oksentavan kiristyvän pannan seurauksena, eikä yksikään ole oppinut olemaan vetämättä. Voit lukea aikaisemmasta kirjoituksestani lisää siitä, miksi rankaiseminen on huono idea. Reaktiiviselle, remmirähjälle tai pelokkaalle koiralle tällaiset välineet ovat erityisen haitallisia. Sen lisäksi, että ne kokevat tilanteen stressaavana jo valmiiksi, ne oppivat, että koiran tai ihmisen näkeminen johtaa voimakkaaseen kipuun. Paras keino opettaa koira olemaan vetämättä tai rähjäämättä on kouluttaa se siihen.

Sama pätee ”impulssipantoihin” ja ”koulutuskaulaimiin”, eli sähkö- ja piikkipantoihin. Tuotteita, joiden tarkoituksena on aiheuttaa koiralle kipua, mainostetaan usein tavoilla, jotka saavat välineen kuulostamaan positiiviselta ja lempeältä. Kannattaa suhtautua epäilevästi kaikkiin tuotteisiiin, jotka lupaavat lopettaa koiran ei-toivotun käyttäytymisen. Jos jokin tuote yksinään vähentää koiran käytöstä, se hyvin todennäköisesti aiheuttaa koirassa kipua tai pelkoa, muuten käytös ei vähenisi.

suomi17 340

Valjaat

Valjaat ovat ehdottomasti parempi vaihtoehto kaulapantaan verrattuna. Jopa leveässä pannassa yksikin nykäisy saattaa aiheuttaa koiralle pysyviä vaurioita. Voit lukea täältä lisää aiheesta. Valjaat jakavat paineen tasaisemmin koiran vartaloon. Kaikkein parhaiten paino jakautuu Y-mallisissa valjaissa, jotka ovat usein mukavammat koiralle kuin T-valjaat.

Toisin kuin usein uskotaan, koira ei (yleensä) vedä enemmän valjaiden kanssa. Päinvastoin, vetäminen saattaa usein jopa vähentyä. Koiran hallinta ei myöskään välttämättä vaikeudu valjaiden kanssa. Valjaita, joissa on kiinnityskohta sekä edessä että takana, voidaan käyttää koiran parempaan hallitsemiseen monitoimitalutinta käyttäessä. Koiraan saadaan tällöin hätätapauksesssa parempi kontrolli, ja se voidaan lempeästi kääntää ympäri.

Koira on totutettava lempeästi ja rauhallisesti valjaiden pukemiseen, sillä se saattaa olla osalle koirista pelottava kokemus. Kannattaa opettaa koira itse työntämään pää valjaiden läpi namin avulla ja palkita sitä runsaasti valjaita pukiessa. Tässä videossa on näytetty hienosti, miten tämä tehdään.

Koirille, jotka onnistuvat pääsemään irti valjaista kuin valjaista, saattavat toimia valjaat, joissa on niin sanottu jarrupala. Tämä kiinnittyy taaemmas koiran vartaloon, jolloin koiran on miltei mahdotonta päästä valjaista irti.

Erilaiset vedonestovaljaat, jotka kiristyvät edestä tai kainaloiden alta, toimivat siksi, että ne aiheuttavat koiralle kipua sen vetäessä. Monissa tapauksissa koira myös tottuu kipuun ja jatkaa taas vetämistä jonkin ajan päästä. Mikään väline ei yleensä yksinään opeta koiraa olemaan vetämättä. Paljon tehokkaampi ja koiraystävällisempi keino lopettaa vetäminen on kouluttaa koira positiivisen vahvistamisen kautta.

Kuonopanta

Koiralle, joka on voimakas ja suuri, voi kuonopanta olla ainoa keino hallita koiraa turvallisesti kävelyillä. Kuonopantaa ei kuitenkaan tulisi käyttää pelkästään vetämisen vähentämiseen, vaan ainoastaan turvavälineenä. Sen tarkoituksena ei pitäisi olla koiran rankaiseminen, vaan sen kääntäminen lempeästi toiseen suuntaan.

Kuonopantaa käyttäisin ainoastaan, jos se on aivan välttämätöntä turvallisuussyistä. Kannattaa aluksi kokeilla muita vaihtoehtoja, kuten valjaiden tuplakiinnitystä.

Kuonopantaa on helppo käyttää väärin. Jos koira vetää tai nykäisee kuonopannan kanssa, seurauksena on voimakas kipu ja mahdollinen niskan vaurioituminen. Tästä syystä kuonopannan kanssa tulisi aina käyttää monitoimitalutinta, jonka toinen pää on kiinnitetty valjaisiin tai pantaan. Koiran vetäessä annetaan painon mennä valjaisiin/pantaan, ei kuonopantaan, ja kuonopantaa käytetään vasta tämän jälkeen koiran pään kääntämiseen hellävaraisesti. Tämä on myös turvallisuussyistä tärkeää, sillä koira saattaa päästä irti pelkästä kuonopannasta.

Kuonopantaa ei pitäisi laittaa koiran päälle ennen kuin sille on opetettu, että se on positiivinen asia. Muuten koira kokee sen hyvin todennäköisesti pelottavana, ikävänä ja epämukavana asiana. Totuta koira kuonopannan käyttöön hitaasti ja hyvää käytöstä vahvistaen, samalla tavalla kuin kuonokoppaan totuteltaessa. Täältä löytyy hyvä video kuonopantaan totuttelusta sheippaamalla.

Ilman minkäänlaista rajoitusta kiristyvät kuonopannat saattavat aiheuttaa koiralle kipua ja ahdistusta. Jokaisen kuonopannan kohdalla on mietittävä, miten se toimii. Onko sen tarkoitus aiheuttaa koiralle kivun tai epämukavuuden tunne, vai yksinkertaisesti kontrolloida koiraa? Kaikkein paras vaihtoehto on kuonopanta, joka ei kiristy lainkaan koiran kuonon ympärille, vaan sitä käytetään ainoastaan koiran ohjaamiseen.

Keltaiset nauhat, hihnat ja liivit

Voi olla hyvä käyttää selkeää merkkiä koiran kanssa, joka erinäisistä syistä saattaa tarvita lisää tilaa, ja jonka kanssa on vältettävä ihmisten tai koirien tervehtimistä. Keltaisen nauhan tarkoituksena on viestiä muille, että koira tarvitsee lisää tilaa. Moni ei kuitenkaan tätä vielä tiedä, joten varmuuden vuoksi kannattaa käyttää mahdollisimman selkeitä keinoja. On olemassa hihnoja, hihnakiinnikkeitä, pantoja, valjaita, huiveja ja liivejä, joihin voi saada haluamansa tekstin. Voi myös kokeilla itse käyttää liiviä tai paitaa, jossa lukee edessä ja takana koiran tilan tarpeesta. Tehokkain keino on mahdollisimman suuri ja lyhyt teksti kirkkaankeltaisella taustalla, eli esimerkiksi liivi voi olla tästä syystä hyvä vaihtoehto. Lue täältä lisää keltaisesta nauhasta.

Juoksuvyö tai ”hands free” talutusvyö

Koiran kanssa juoksemisen lisäksi vyötärölle kiinnitettävä talutin voi olla sekä turvallisuus- että käytännön syistä hyödyllinen. Kädet vapautuvat muuhun, eikä koira pääse vapaaksi vaikka käsi irtoaisikin vahingossa remmistä. Vaarana on tietysti omistajan kaatuminen, jos vahva koira nykäisee yllättäen.

Kuonokoppa

DCIM131GOPRO

Kuonokopalla on turhaan negatiivinen maine. Oikein käytettynä se ei ole julma väline, eikä merkki koulutuksen puutteesta. Se voi olla välttämätön turvallisuusväline koiralle, joka saattaisi muuten purra. Se voi olla myös tarpeen, jos koira esimerkiksi syö kävelyllä asioita, jotka saattavat olla sille vaaraksi. Kuonokopan käyttäminen voi myös tuoda mielenrauhan omistajalle, sillä koira ei pääse satuttamaan ketään. Omistajan rauhoittuminen myös tarttuu koiraan, joten molemmat hyötyvät. Kuonokoppa toimii myös usein tehokkaana karkottimena; muut ihmiset kaartavat kaukaa ja kutsuvat koiransa pois, mikä saattaa pelokkaalle tai reaktiiviselle koiralle olla erittäin hyvä asia.

Kuonokoppaa ei tulisi käyttää sen sijaan, että koiraa kouluttaisi, vaan turvakeinona sillä välin, kun koiraa koulutetaan. Kuonokoppaa ei myöskään pitäisi käyttää tilanteissa, joissa koiran tietää stressaantuvan tai reagoivan ikävästi; sen ei saa olla keino asettaa koira sille liian vaikeisiin tilanteisiin.

On tärkeää käyttää oikeanlaista kuonokoppaa. Kankainen koppa sopii ainoastaan lyhytaikaiseen käyttöön, eikä se välttämättä estä koiraa kokonaan puremasta. Koska tällainen kuonokoppa sulkee koiran suun, se ei pysty läähättämään, mikä voi olla vaarallista. Kävelyille sopii paremmin muovinen tai metallinen koppa, jossa on tarpeeksi tilaa läähättämiselle. Tällaisen kuonokopan kanssa koiralle voi myös antaa samalla nameja. Kuonokoppaa ei pidä koskaan jättää koiran päälle sen ollessa yksin.

Kuonokoppaa ei tulisi vain heittää koiran päälle, muuten koira todennäköisesti oppii pelkäämään sitä. Totuttelu kannattaa tehdä pikkuhiljaa ja opettaa koira itse työntämään kuononsa koppaan. Tässä kirjoituksessa kerron tarkemmin, kuinka kuonokopasta voi luoda koiralle positiivisen asian.

Heijastimet ja valot

Tähän vuodenaikaan on tietysti tärkeää, että sekä omistaja että koira näkyvät hyvin. Koskaan ei voi olla liikaa heijastimia ja valoja. Valot ovat tehokkaampia kuin heijastimet, joten niihin kannattaa panostaa. Valjaita, pantoja ja taluttimia löytyy myös heijastinnauhalla varustettuna.

Lisää luettavaa (koska tämä kirjoitus ei varmasti ollut tarpeeksi pitkä 😀 )

Turvalliset ulkoiluvälineet – Masseter

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen ja koulutus?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Älä vie koiralta ruokaa pois – resurssiaggressiivisuuden hoitaminen lempeästi

Koiran normaaliin käyttäytymiseen kuuluu omien resurssien puolustaminen. On tietysti koiria, jotka jakavat mielellään kaiken kenen tahansa kanssa, mutta suurella osalla koirista on olemassa jokin asia, jonka ne kokevat sen verran arvokkaaksi, että ovat valmiita puolustamaan sen hallussapitoa.

Jos koira kokee, että sen hallussa oleva ruoka, lelu, Summer 16 426makuupaikka tai vaikka sen ”varastama” esine uhataan ottaa siltä pois, se varoittaa yleensä uhkaajaa asteittain. Lievempiin eleisiin kuuluvat esineen vieminen mualle, pään kääntäminen poispäin, huulten nuoleminen, paikalleen jähmettyminen, tuijottaminen, pään madaltaminen, vartalon asettaminen esineen ylle, syömisen tai pureskelemisen lopettaminen tai nopeammin syöminen. Näin käyttäytymällä se yrittää viestiä, että haluaisi sitä häiritsevän ihmisen tai koiran pysyvän kauempana.

Jos nämä eleet eivät toimi, saattaa koira tehdä viestinsä selvemmäksi näyttämällä hampaansa tai murisemalla. Seuraavana vuorossa voi olla näykkäisy tai pureminen. Jos koira oppii useiden toistojen myötä, ettei sen lievemmillä viestintäkeinoilla ole mitään vaikutusta, se saattaa siirtyä lopulta suoraan murisemiseen tai puremiseen ilman muita varoituksia.

Koira ei yritä kaapata valtaa

On hyvin yleinen uskomus, että jos koira käyttäytyy aggressiivisesti omistajaa kohtaan, se yritttää dominoida tai kuvittelee olevansa pomo. Tämä ei pidä paikkaansa. Koirien keskuudessa pätee yleensä sääntö, jonka mukaan esineen tai ruoan hallussapitäjällä on oikeus puolustaa sitä. Koira ei havittele johtajuusasemaa, vaan yksinkertaisesti haluaa pitää arvokkaan kohteen itsellään. Voit lukea täältä lisää johtajuudesta.

Perheen koirien välille muodostuu yleensä jonkinlainen yhteisymmärrys resurssien suhteen, jota moni saattaisi kutsua hierarkiaksi. Kyseessä on kuitenkin jotakin hieman monimutkaisempaa kuin yleinen käsitys dominanssista tai laumahierarkiasta. Koirat yksinkertaisesti oppivat, mitkä resurssit ovat kenellekin arvokkaita ja kuka yleensä luopuu mistäkin. Koira A saattaa esimerkiksi saada aina lelut itselleen, mutta väistyä koiran B tieltä sen halutessa maukkaan luun. Joissain tapauksissa yksi koira saattaa tietysti saada kaiken haluamansa itselleen. Joskus taas toinen koirista saattaa suoranaisesti kiusata perheen toista koiraa ja estää siltä pääsyn kaikkeen. Kiusaamista ei tulisi hyväksyä sillä perusteella, että toinen koirista on dominoivampi.

Yleensä koira vartioi resursseja, koska se kokee olonsa epävarmaksi ja uhatuksi. Joissain tapauksissa koira on oppinut, että siltä saatetaan ottaa ruoka tai esine pois milloin tahansa. Ikävä kyllä yleinen neuvo ottaa pennulta ruoka pois sen syödessä vain vahvistaa tätä käsitystä. On myös mahdollista, että resurssiaggressiivisuus on jossain määrin perinnöllistä, ja joskus koira on saattanut oppia käytöksen jo pentuaikana kasvattajan luona.

Vaikka resurssien suojeleminen onkin normaalia käytöstä, se saattaa joissain tapauksissa muuttua vakavaksi ongelmaksi. Kukaan ei voi kävellä edes kaukaa koiran ohi sen syödessä, perheen koirat saattavat tapella jatkuvasti resursseista, tai koira ei ehkä päästä omistajaa istumaan sohvalle. Kun perheen ihmisten tai muiden koirien elämä hankaloituu koiran resurssiaggressiivisuuden vuoksi, tai jonkun hyvinvointi kärsii, on asialle tehtävä jotakin.

Kuten kaikissa käyttäytymisongelmissa, kannattaa viedä koira aluksi eläinlääkärin tarkistettavaksi siltä varalta, että käytöksen taustalla on kipu. Jos mahdollista, kannattaa ottaa yhteys ammattitaitoiseen ongelmakoirakouluttajaan tai käytösneuvojaan, erityisesti jos koira on purrut, tai pelkäät että se puree. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja ulkopuolinen apu on usein hyödyksi.

Listaan tässä kuitenkin joitakin vinkkejä, jos kouluttaja ei ole mahdollisuus. Jokaisessa näistä on tärkeää tarkkailla jatkuvasti koiran elekieltä, ettet aseta koiraasi tilanteeseen, joka on sille liian haastava. Turvallisuus on äärimmäisen tärkeää ja on parempi edetä liian hitaasti kuin liian nopeasti. Älä ikinä aseta itseäsi tai koiraasi sellaiseen tilanteeseen, jossa se saattaisi purra. Jos et ole varma, pyydä apua. Jokainen tilanne ja koira on erilainen, joten kaikki neuvot eivät välttämättä sovi jokaiseen tilanteeseen.

Kuuntele koiran viestejä

Opi tunnistamaan koirasi lievemmät eleet, jotka kertovat sen tilan tarpeesta. Tällöin voit toimia jo ennen kuin koira edes murisee. Jos huomaat, että koira haluaa lisää tilaa, anna sitä sille. Jos se jäykistyy ja tuijottaa sinua luuta syödessään, siirry kauemmaksi. Näin se oppii, että myös vähemmän intensiiviset signaalit toimivat, eikä murinalle ole välttämättä edes tarvetta.

Sama pätee toisia koiria kohtaan resurssiaggressiiviseen koiraan; jos huomaat koiran kokevan olonsa uhatuksi, kutsu toinen koira pois tilanteesta. Lisäksi jos tiedät, että tietynlainen tilanne saattaa johtaa tappeluun, kutsu toinen koira pois ennakoivasti.

Jos koira murisee sinulle tai toiselle koiralle, toimi samalla tavalla. Tämä kuulostaa ehkä epäloogiselta, sillä koira saa sen mitä haluaa, mutta on tässä tilanteessa ainoa järkevä toimintatapa. Koiran kanssa resurssista tappeleminen ei johda mihinkään hyvään, ja saattaa asettaa sinut vaaralliseen tilanteeseen, jos koira päättää taistella vastaan. Itse asiassa muriseminen on tavallaan hyvä asia, sillä tämä on koiran keino antaa varoitus. Paljon vakavampaa on, jos koira ei murise lainkaan, vaan puree heti.

Palauta koiran luottamus

Tärkeintä on välttää mahdollisuuksien mukaan kokonaan tilanteita, joissa koira kokee tarpeen murista. Koiran on opittava, että et ole sille uhka etkä vie siltä mitään pois. Anna sen siis syödä rauhassa tai pitää lelut itsellään. Pysy sellaisen etäisyyden päässä, että koira kokee olonsa turvalliseksi.

Jos koira murisee, jos siltä yrittää viedä varastettua ruokaa tai esinettä pois, pidä huoli, ettei koiran ulottuvilla ole mitään, minkä se voisi vohkia. Koira voi esimerkiksi olla portin takana, kun ruokaa laitetaan, ja muina aikoina pöydät pidetään tyhjinä. Jos koiran viemä esine ei ole sille vaarallinen, anna sen pitää se. On ainoastaan haitallista ruveta taistelemaan jostakin, millä ei edes ole juurikaan väliä.

Jos koiralta on pakko saada otettua pois jotakin, kokeile vaihtokauppaa. Heitä maahan jotakin parempaa kuin koiralla oleva esine, tai kokeile vaikka mennä itse toiseen huoneeseen ja kaivaa kaapista jotakin herkullista, ja ole itse todella kiinnostunut ja innostunut siitä, mitä sinulla on tarjottavanasi. Yksi nakinpala ei välttämättä riitä, jos koira on löytänyt eläimen raadon. Sen sijaan muutama kokonainen nakki saattaa saada koiran irrottamaan otteensa. On tärkeää käyttäytyä ikään kuin et olisi lainkaan kiinnostunut koiralla olevasta esineestä. Esineeseen tarttuminen vain lisää koiran halua pitää se itsellään. Ota se pois vasta sitten, kun koira on innoissaan syömässä herkkujaan, eikä kiinnitä aarteeseensa enää huomiota.

Opeta luotettava ”irti”-käsky

Hätätilanteita varten voi olla suureksi avuksi, jos koira osaa irrottaa otteensa mistä tahansa esineestä, ruoasta tai luusta.

Aloita siitä, että opetat koiralle ”irti”-sanan merkityksen. Tässä vaiheessa mukana ei ole vielä minkäänlaista resurssia. Sano ”irti” ja heitä välittömästi maahan nameja. Toista tätä useita kertoja, kunnes koira alkaa innokkaasti odottaa namien saapumista sanan kuullessaan. Tämä on tärkein vaihe, joten mitä enemmän sitä harjoitellaan, sen parempi.

Seuraavassa vaiheessa koiralle annetaan esine, joka on vähiten arvokas. Jos koira esimerkiksi vartioi luita muttei lelujaan, aloita lelusta. Kun koiralla on lelu suussaan, sano ”irti” ja heitä nameja lattialle. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksena vielä tehdä elettäkään lelun ottamiseksi. Myöhemmässä vaiheessa voit pikkuhiljaa alkaa koskea leluun ja lopulta nostaa sen vaivihkaa hetkeksi pois, sillä välin kun koira syö nameja muualla, ja asettaa sen takaisin paikalleen. Tämän jälkeen vaikeusastetta voi vähän kerrallaan nostaa. Anna esimerkiksi koiralle jotakin hieman mielenkiintoisempaa, ja toimi samalla tavoin.

Tämä tapa opettaa ”irti”-käsky on peräisin tästä videosta.

Ihmisen läsnäolo on hyvä asia

Jos pelkkä ihmisen läsnäolo, kun koiralla on hallussaan jotakin, saa sen puolustuskannalle, kannattaa opettaa koiralle, että ihmisen ollessa paikalla tapahtuu hyviä asioita. Oli kyseessä sitten ruoka, lelu, luu tai nukkumapaikka, aloita olemalla niin kaukana koirasta, ettei se näytä minkäänlaisia merkkejä huolestumisesta. Heitä koiralle nami, joka on parempi kuin mikä tahansa, mikä sillä on sillä hetkellä hallussa, ja poistu paikalta. Toista sama useita kertoja. Pikkuhiljaa, useiden harjoituskertojen jälkeen, voit olla lähempänä ja lähempänä koiraa. En kuitenkaan missään vaiheessa menisi niin pitkälle, että yrittäisin koskea koiran esineeseen tai ruokaan tai ottaa sitä siltä pois; kunhan koiran kanssa voi olla samassa tilassa ilman, että se kokee tarpeelliseksi puolustaa ”omaisuuttaan”. Jos koira missään vaiheessa murisee tai näyttää muita merkkejä tilan tarpeestaan, etäisyys on liian lyhyt ja tilanne liian vaikea koiralle.

Koiralle voi opettaa, että ihmisen läsnäolo sen syödessä on hyvä asia, ruokkimalla sitä vähän kerrallaan. Anna  koiralle tyhjä ruokakuppi ja tiputa hyvin pieni määrä ruokaa sinne (vaikka yksi kuivanappula). Voit tietysti myös pyytää koiraa istumaan ja palkita sitä siitä. Kun koira on syönyt, tiputa uudestaan pieni määrä ruokaa. Toista tätä koko ruokailun ajan. Seuraavilla kerroilla ruokaa voi antaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kerrallaan. Lopulta koira oppii, että ihmisen läsnäolo sen syödessä on ihan mukava asia. Älä kuitenkaan koskaan tee elettäkään koskeaksesi koiran ruokaan sen syödessä tai ottaaksesi sen siltä pois.

Opeta koira tulemaan pois sohvalta ja sängystä

Jos koira puolustaa nukkumapaikkaansa, joka sattuu olemaan sohva tai sänky, on tärkeää pitää huoli siitä, että koiralla on olemassa turvallinen ja mukava oma peti. Kannattaa tarjota useampi peti eri paikoissa, mieluiten niin, ettei kenenkään tarvitse kävellä pedin ohi ja koira saa olla rauhassa.

Voi olla hyödyllistä opettaa koiralle sohvalta tai sängystä alas tuleminen, niitä tilanteita varten, jolloin tämä on tarpeen. Tämä voi aiheuttaa joissain tapauksissa konfliktitilanteen, jos koiraa käsketään vihaisesti alas, ja koira ei halua lähteä mukavalta paikaltaan pois. Tätä ongelmaa ei tule, jos alas tulemisesta tehdään koiralle positiivinen asia.

Opeta koiralle ensin, että tietty käsky ennustaa ruoan saapumista lattialle. Sano esim. ”alas”, ja heitä nameja lattialle. Aloita harjoittelu niin, että koira on jo valmiiksi lattialla. Kun koira alkaa yhdistää käskyn nameihin, harjoittele niin, että koira on juuri hypännyt sohvalle (voit vaikka pyytää sen itse siihen). Sano käsky ja heitä nameja lattialle. Koira todennäköisesti seuraa niitä. Myöhemmässä vaiheessa voit alkaa harjoitella käskyä tilanteessa, jossa koira on jo asettunut makaamaan sohvalle. Kutsu koira aina iloisesti pois sohvalta, ikään kuin alas tuleminen olisi loistava ja hauska asia. Koira saattaa kokea tarvetta puolustautua, jos se aistii vihaisen äänensävyn tai sitä yritetään väkisin ottaa pois sohvalta.

Joskus ainoa toimiva ratkaisu on se, ettei koiraa päästetä lainkaan sohvalle tai sänkyyn, jos nämä tilanteet aiheuttavat jatkuvasti ongelmia. Ota huomioon, että tämän opettamiseen menee aikaa, varsinkin jos tämä on ennen ollut sallittua. Kannattaa mahdollisimman paljon palkita koiraa, kun se makaa omassa pedissään, ja tarjota sille myös riittävän mukava peti sopivassa sijainnissa, jotta se haluaisi olla siellä mielellään.

Jos koira puolustaa omaa petiään, varmista, että sen peti on riittävän syrjäisessä paikassa, ja että koiraa ei häiritä sen ollessa sen omalla paikalla. Ota säännöksi, että koira saa olla täysin omassa rauhassaan pedissä ollessaan; sitä ei mennä silittämään eikä sitä herätetä, eikä sille mennä edes juttelemaan. Jos tämä ei riitä, voit myös kokeilla heittää koiralle herkullisen namin pitkän etäisyyden päästä sen ollessa pedissään, ja lähetä heti pois. Jos koira näyttää merkkejä siitä, että se kokee tilanteen epämiellyttävänä, pidennä etäisyyttä.

Omaan petiin meneminen on hyödyllinen taito

Jos koira osaa mennä käskystä esimerkiksi omaan petiinsä tai johonkin muuhun kohteeseen, ja on yhdistänyt sen positiivisiin asioihin, tätä voidaan käyttää hyödyksi monessa tilanteessa. Koira voidaan siirtää pois sohvalta tai sängystä, ja sen voi saada pois tieltä, jos se on esimerkiksi asettunut luunsa kanssa keskelle käytävää. Käskyä voidaan myös käyttää tilanteissa, joissa kaksi koiraa ovat vaarassa joutua tilanteeseen, joka voi johtaa tappeluun. Kummallekin koiralle voidaan opettaa oma paikkansa, ja palkita niitä runsaasti sinne menemisestä.

Koirien välinen resurssiaggressiivisuus

Jos yksi koira haastaa riitaa resurssien suhteen, tärkeintä on välttää konfliktien syntymistä. Koirien välit kiristyvät entisestään, mitä useammin ne joutuvat tappeluun. Koirien välistä resurssiaggressiivisuutta on vaikea korjata turvallisesti, joten paras vaihtoehto on usein pitää huoli siitä, ettei konfliktitilanteita pääse syntymään. Pidä siis huoli siitä, että kumpikin koira saa syödä rauhassa, tarvittaessa oven tai portin eri puolilla. Tarjoa myös luut ja muut arvokkaat esineet koirille eri huoneissa.

Jos riitaa syntyy leluista, voi olla tarpeen pitää jännittävimmät lelut poissa koirien ulottuvilta, ja ottaa ne esille ainoastaan omistajan kanssa kahden kesken leikkiessä. Joissain tapauksissa kaikki lelut on pidettävä piilossa koirien ollessa keskenään. Jos riitaa syntyy pedeistä, pidä huoli siitä, että petivaihtoehtoja on runsaasti tarjolla, eikä mikään peti ole parempi kuin muut. Voi olla myös hyödyllistä opettaa koirille, mikä on kenenkin oma peti. Jos yksi koira yrittää mennä toisen petiin, kutsu se pois tai pyydä sitä menemään omaan petiinsä.

Lisää luettavaa:

  • Kiinnostaako koirien käyttäytyminen ja koulutus?

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

Miksi koira nylkyttää?

Sneaky SNake 169

Kun koira nylkyttää omistajaa, toista koiraa, vierailijaa tai vaikkapa tyynyä, aiheuttaa se väistämättä nolouden tunteita omistajassa.

Nylkyttäminen on itse asiassa normaali käyttäytymismalli, eikä sen tarvitse aina liittyä seksuaaliseen käyttäytymiseen. Nylkyttää voivat sekä nartut että urokset, ja kohteena voi olla kumpi tahansa sukupuoli, tai joissain tapauksissa ihminen tai esine. Osa koirista ei nylkytä koskaan, muuten kuin ehkä suvunjatkamismielessä, osalla se taas tuntuu olevan ensisijainen toimintamalli tilanteessa kuin tilanteessa.

Monesti hypätään siihen johtopäätökseen, että koira yrittää tällä käyttäytymisellä dominoida. Se kuvittelee olevansa ihmisen, koiran tai tyynyn (?) pomo, ja sille täytyy näyttää, missä kaappi seisoo. Itse asiassa nylkyttämisellä ei ole mitään tekemistä dominanssin kanssa, vaikka moni vastaanottajana toimiva koira saattaakin ärsyyntyä nylkytettävänä olemisesta, jolloin seurauksena saattaa olla riita.

On hyvin yleistä, että nylkyttäminen on osa leikkiä. Leikkiin kuuluu se, että sitä ei oteta tosissaan, siksi siis ”arvojärjestyksellä” ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka astuu ketä. Osa koirista saattaa kuitenkin innostua hieman liikaa leikin tiimellyksessä, jolloin voi syntyä ongelmia.

Yleisesti ottaen nylkyttäminen johtuu kiihtymisestä tai stressitason noususta, oli kyseessä sitten hyvä- tai pahalaatuinen stressi. Nylkyttäminen on yksi keino purkaa stressiä. Jos koira nylkyttää ilman, että sen käyttäytymisen on laukaissut mikään selvä tapahtuma, koira saattaa kärsiä kroonisesta stressistä. Yleensä kuitenkin astumiskäyttäytyminen käynnistyy jonkin selkeän tapahtuman seurauksena.

Koira saattaa alkaa nylkyttää innostuessaan esimerkiksi uudesta ihmisestä tai ulos lähtemisestä. Myös turhautumisen tunne voi aiheuttaa nylkyttämistä, esimerkiksi jos koira ei ymmärrä, mitä siltä vaaditaan tai se ei saa mitä haluaisi.

Myös pelko ja ahdistus saattavat aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi stressaava tilanne, uusi ympäristö tai omistajan vihaisuus saattavat johtaa nylkyttämiseen. Jos koira on hieman huolissaan uusista ihmisistä, se saattaa tämän vuoksi alkaa nylkyttämisen aina uuden vieraan tavatessaan.

Nylkyttäminen voi joissain tapauksissa olla koiran keino saada omistajan huomio. Mikä onkaan tehokkaampi keino herättää huomiota, varsinkin jos nylkyttämisen kohteena on vieras. Negatiivinenkin huomio on huomiota, ja koira saa palkinnon toimistaan.

Monissa tapauksissa voi tietysti olla, että koiralle tulee nylkyttämisestä yksinkertaisesti hyvä mieli, ja se on itsessään palkitsevaa.

Miten saada nylkyttäminen loppumaan?

Jos koira nylkyttää vain silloin tällöin ja vähän aikaa kerrallaan, eikä siitä ole haittaa kenellekään, antaisin koiran rauhassa toteuttaa käyttäytymistään. Jos kukaan ei siitä kärsi, miksi ei. Se tarvitsee jonkin keinon stressinsä purkamiseen, ja jos se ei saa sitä, se stressaantuu entistä enemmän. Tästä syystä koiran kieltäminen ei useinkaan ole hyvä idea, sillä koiran stressi vain kertyy entisestään ja saattaa purkautua jonakin toisena ikävänä käytösmallina.

Joskus koiran astumiskäyttäytyminen on kuitenkin niin häiritsevää, että asialle on tehtävä jotakin. Tällöin on mietittävä, mistä käytös johtuu. Jos taustalla on stressi, on pohdittava keinoja stressin vähentämiseen. Usein on myös tarpeen opettaa koiralle uusi käyttäytymismalli, jota voidaan pyytää tilanteissa, joissa nylkyttäminen yleensä tapahtuu. Voi olla myös hyvä idea tarjota koiralle jotakin muuta, mihin se voi purkaa stressinsä, esimerkiksi lelun retuuttamiseen tai tyhjän pahvipakkauksen tuhoamiseen. Parasta on, jos tilanteita voidaan ennakoida, ja ohjata koiran huomio muualle ennen kuin se ehtii aloittaa nylkyttämisen. Kannattaa siis opetella lukemaan koiran eleitä, jotka vihjaavat stressistä. Jos käyttäytyminen on jo ehtinyt alkaa, voidaan koira kutsua pois ja pyytää siltä käsky, jonka se osaa hyvin.

Kastraatio auttaa yleensä ainoastaan niissä tapauksissa, joissa käyttäytyminen on pelkästään seksuaalista. Jos taustalla on stressi tai koira on jo päässyt harjoittamaan käytöstä pitkän aikaa, on epätodennäköistä, että leikkaamisella olisi juurikaan vaikutusta koiran astumiskäyttäytymiseen.

 

Lue lisää ei-toivotun käytöksen muuttamisesta: Mitä tehdä, kun koira käyttäytyy huonosti?

 

 

  • Lisää vinkkejä koiran kouluttamiseen

    Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂

%d bloggaajaa tykkää tästä: