Kun suunnittelet uuden nelijalkaisen perheenjäsenen lisäystä, oli se sitten pentu, rescue tai kodinvaihtaja, teet samalla valinnan siitä, millaista elämäsi tulee olemaan seuraavat 10-15 vuotta.
Valintaa ei siis kannata tehdä kevyesti. Aivan ensimmäiseksi on tietysti päätettävä, minkä rotuisen koiran otat. Jos olet ottamassa esimerkiksi sekarotuisen rescuen, voi olla haastavampaa tietää, millainen rotusekoitus taustalta löytyy. Joskus on kuitenkin mahdollista saada jonkinlainen yleiskäsitys siitä, onko koirassa ehkä terrieriä, vinttikoiraa, paimenkoiraa tai jotakin muuta.
Moni luonteenpiirre ja käyttäytymismalli on pohjaltaan ainakin osittain periytyvä, geneettinen ominaisuus. Kun valitset koirarodun harkitusti on todennäköisempää, että koirasi tulee soveltumaan omaan elämäntyyliisi, arki sujuu helposti, eikä ongelmakäytöstä ilmene. Eri rodut on jalostettu alun perin erilaisia tarkoitusperiä varten, joten niissä korostuvat erilaiset piirteet ja käyttäytymismallit. Erilaiset käytösongelmat ja haasteet saattavat myös olla yleisempiä tai harvinaisempia riippuen rodusta. Yhdellä rodulla saattavat yhdenlaiset ongelmat olla todennäköisempiä, kun taas toisessa rodussa saattavat korostua toisenlaiset haasteet.
Tietysti myös yksilöiden välillä on huomattavasti eroja, ja vaikutusta on myös kasvatuksella ja pennun varhaisilla kokemuksilla. Rodun valinnalla voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti koirasi käytös tulee olemaan tietynlaista. Se taas määrittelee osaltaan sen, millaista elämä tulevan koirasi kanssa tulee olemaan seuraavat vuodet. Koiranpentu ei ole syntyessään tyhjä taulu; siitä löytyy jo jonkinlaista hahmotelmaa, jota pääset myöhemmin täydentämään. Valitsemalla rodun valitset siis, mihin suuntaan koiran käyttäytymisen piirteet lähtevät suunnilleen kehittymään.
Miten valita rotu?
Moni valitsee tulevan koiransa rodun (joko tietoisesti tai tiedostamattaan) ulkonäön perusteella; mikä näyttää söpöltä/kauniilta/komealta/hienolta. Tämä on ehkä huonoin mahdollinen peruste rodun valitsemiselle.
Koiran ulkonäkö ei vaikuta siihen, millaista yhteiselonne tulee olemaan seuraavan yli kymmenen vuoden ajan. Koiran käyttäytyminen sen sijaan vaikuttaa hyvinkin merkittävästi elämääsi ja hyvinvointiisi (puhumattakaan koiran omasta hyvinvoinnista) pitkällä aikavälillä. Jos valitset rodun ”väärin”, voi elämä koiran kanssa olla melkoisen uuvuttavaa ja haastavaa – ja siinä ei paljon lohduta, vaikka koira olisi kuinka söpö tai kaunis tahansa.
Suosittelen lähtemään liikkeelle melko avoimin mielin; rodun ei tarvitse olla mielestäsi maailman kaunein tai upein, kunhan sen ulkonäkö on edes jossain määrin hyväksyttävä omasta näkökulmastasi. Voin luvata, että opit joka tapauksessa rakastamaan koirasi ulkonäköä ja pitämään sitä maailman kauneimpana koirana, vaikka et alun perin olisi niin ajatellut. (Paljastus: Kuutisen vuotta sitten olin sitä mieltä, että en ikinä ottaisi staffia, koska en pitänyt niiden ulkonäöstä. Nyt kotoa löytyy staffimix ja staffi on yksi ehdottomista lempiroduistani. :D)
Joskus taas valinta tehdään sen perusteella, että lapsuudenkodissa tai jollakin tuttavalla on ollut tietynrotuinen koira, joka on ollut aivan ihana ja loistava koira. On kuitenkin pidettävä mielessä, että yhden yksilön käytöksen perusteella ei voi vielä vetää johtopäätöksiä siitä, millainen rotu on keskimäärin. Yksittäinen koirahan saattaa olla vaikkapa hyvin poikkeuksellinen rotunsa edustaja.
Kannattaa siis ottaa paljon laajemmin selvää rodusta, josta olet kiinnostunut. Lue lisää eri lähteistä, kysele keskustelupalstoilla, ota yhteyttä kasvattajiin, pyydä vaikka tapaamaan erilaisia rodun edustajia. Joskus voi myös olla hyvä idea kysellä mielipiteitä ja kokemuksia koirien parissa työskenteleviltä ihmisiltä, kuten kouluttajilta tai koirahoitolan työntekijöiltä. Älä jumitu liikaa yhteen tiettyyn rotuun, vaan pohdi asiaa avoimin mielin. Joskus voi olla, että sopivaksi roduksi osoittautuukin jokin sellainen, mikä ei heti ensimmäiseksi tullut lainkaan mieleen.
Tässä joitakin asioita, joita kannattaa pohtia koirarotua valitessa:
Terveys
Kannattaa ottaa selvää, mitkä ovat rodun yleisimpiä terveysongelmia ja mikä on rodun odotettu elinikä. On olemassa terveempiä rotuja ja rotuja, joista saattaa olla hyvin hankalaa (mutta ei välttämättä mahdotonta) löytää terveitä yksilöitä. Myös rotujen sisällä on paljon vaihtelua sen suhteen, miten terveitä yksilöt ovat. Valitse siis kasvattaja tarkoin ja tue niitä, jotka pyrkivät edistämään rodun terveyttä.
Turkinhoito
Voit joko päästä hyvin helpolla tai voit joutua käyttämään yllättävänkin paljon aikaa koiran turkinhoitoon päivittäin tai viikoittain. Mieti siis, tarvitseeko koira harjaamista, trimmaamista tai muuta turkinhoitoa, ja kuinka säännöllisesti. Oletko valmis käyttämään siihen aikaa koko koiran eliniän ajan? Jaksatko pestä tai kuivata pitkäturkkisen tai valkoisen koiran aina, kun se tulee likaiseksi? Oletko valmis käyttämään aikaa siihen, että saat koiran totutettua erilaisiin käsittelytoimenpiteisiin?
Liikunnan tarve
Miten paljon pystyt (ja jaksat) ulkoiluttaa koiraa päivittäin? Ole realistinen – voi olla, että kahden tai kolmen tunnin päivittäinen lenkitys tuntuu juuri nyt täysin mahdolliselta, mutta jaksatko sitä joka päivä kymmenen vuoden ajan? Jokainen koirarotu tarvitsee tietysti riittävästi liikuntaa – jopa kaikkein pienimmät – mutta on myös rotuja, joiden liikunnan tarve on huomattavasti suurempi kuin muiden.
Tekemisen tarve
Jokaiselle koiralle on tarjottava virikkeitä ja aivotyötä liikunnan lisäksi. Osa saattaa kuitenkin pärjätä vähemmälläkin, kun taas osa voi tarvita huomattavan paljon aktiviteettia ja viihdyttämistä, ettei ongelmakäytöstä alkaisi ilmetä ja että ne voisivat hyvin. On rotuja ja rotulinjoja, jotka on jalostettu työskentelemään väsymättä tuntikausia yhteen menoon. Tällaiset rodut eivät sovellu sohvaperunoiksi, eikä niille välttämättä riitä pelkkä päivittäinen lenkitys.
Miten hyvin rotu tulee toimeen vieraiden koirien ja ihmisten kanssa?
Jokainen koira on tietysti yksilö, mutta on rotuja, joissa tietyt käyttäytymismallit ja luonteenpiirteet saattavat olla todennäköisempiä. Osa roduista saattaa suhtautua vieraisiin ihmisiin parhaimmillaan neutraalisti ja välinpitämättömästi, kun taas toisille roduille saattaa olla todennäköisempää suhtautua iloisesti ja ystävällisesti täysin tuntemattomiin ihmisiin. Sama pätee toisten koirien kanssa toimeen tulemiseen.
Rodulle tyypilliset käyttäytymispiirteet
Selvitä, mikä on ollut rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja mihin jalostuksessa nykyään keskitytään. Tämä kertoo jo paljon. Millaiset käyttäytymismallit ovat rodulle tyypillisiä? Mitkä rotutyypilliset käyttäytymistarpeet ovat sille tärkeitä? Onko rodulla esimerkiksi yleisesti ottaen vahva metsästysvietti tai vahtivietti? Miten haukkuherkkä se on? Paimenkoirilla voi olla voimakas tarve paimentaa, joka saattaa ilmetä monenlaisissa eri tilanteissa. Onko rotu itsenäinen vai onko sille tyypillistä yhteistyö ihmisen kanssa? Miten helppoa kouluttaminen on? Kun olet selvittänyt rodulle tyypilliset piirteet ja tarpeet, pohdi mitä haasteita niistä saattaa muodostua. Oletko valmis elämään mahdollisten ongelmien kanssa ja tekemään tarvittaessa töitä niiden ratkaisemisen eteen?
Käyttö- vai näyttelylinjainen?
Silläkin on merkitystä, valitsetko rodusta käyttö- vai näyttelylinjaisen yksilön. Tutkimuksissa on osoitettu, että näyttelylinjaiset koirat muistuttavat käyttäytymiseltään enemmän toisiaan (rodusta riippumatta), kun taas käyttölinjaisten koirien käyttäytymisessä on enemmän eroja rotujen välillä. Käyttölinjaiset koirat saattavat olla esimerkiksi keskimäärin impulsiivisempia ja vaatia enemmän virikkeitä ja tekemistä.
Mitkä ovat rodun huonot puolet?
Monesti rotukuvauksissa ja koirakirjoissa esitetään rotu parhaassa mahdollisessa valossa, ja rotua omistavat henkilöt saattavat keskittyä pelkästään ylistämään rodun hyviä puolia ja ominaisuuksia. Voi vaatia siis hieman enemmän vaivannäköä, että saat selville enemmän rodun negatiivisista puolista.
Voi olla hyvä idea suhtautua tehtävään ikään kuin yrittäisit vakuuttaa itsesi siitä, että rotu ei ole sinulle sopiva. Tällä tavoin saatat saada hieman realistisemman kuvan rodun piirteistä, ja voit sen jälkeen tehdä paljon harkitumman valinnan.
Monella rodulla on omat haasteensa ja tietyt käyttäytymisongelmat, jotka ovat yleisempiä rodun sisällä. Selvitä siis, mitkä ovat sellaisia käytösongelmia tai haasteita, jotka ovat yleisiä rodulle. Mieti sen jälkeen pahinta mahdollista tilannetta; kuvittele, että käy niin, että koirallesi kehittyy juuri tämä käytösongelma. Olisitko valmis elämään sen kanssa ja tekemään töitä haasteiden ylitsepääsemiseksi?
Liian usein ajattelemme, että koiran käytös riippuu täysin koulutuksesta, ja että saamme koiran kyllä kasvatettua sellaiseksi, ettei sille kehity minkäänlaisia ongelmia. Kaikki ei kuitenkaan perustu kasvatukseen, vaan taipumus erilaisiin käytösongelmiin voi olla myös osittain geneettistä. Jos olet päätynyt johonkin rotuun, kannattaa myös pennun vanhemmat valita tarkoin, ja ottaa selvää niiden luonteesta ja käyttäytymisestä. Siinä vaiheessa, kun rotua ja yksittäistä pentua valitaan, kannattaa olettaa, että kaikki koiran käytös perustuu genetiikkaan (vaikka tämä ei tietenkään pidä paikkaansa). Kuitenkin ajattelemalla tällä tavoin on todennäköisempää, että valitsemasi koira tulee sopimaan omaan elämäntilanteeseesi.
Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten yleisiä erilaiset käytösongelmat olivat eri roduissa. Tässä muutamia tuloksia:
- espanjanvesikoirille oli yleistä vieraita ihmisiä kohtaan kohdistuva aggressiivisuus, vieraiden ihmisten pelko ja hyperaktiivisuus
- labradorinnoutajissa vieraita ihmisiä kohtaan kohdistuva aggressiivisuus sekä ilotulituksen pelko oli hyvin vähäistä, kun taas alusta- ja korkeuspelko oli yleistä
- lagotto romagnoloille oli yleistä ilotulituksen pelko, kun taas alusta- ja korkeuspelko oli vähäistä
- shelteille yleistä oli vieraiden ihmisten pelko
- saksanpaimenkoirille oli yleistä aggressiivisuus vieraita ihmisiä kohtaan ja hyperaktiivisuus
- kääpiösnautsereille oli yleistä vieraiden ihmisten pelko, aggressiivisuus vieraita ihmisiä kohtaan, alusta- ja korkeuspelko sekä yksinolo-ongelmat, kun taas hyperaktiivisuus oli vähäistä
- staffeissa oli hyvin vähän vieraiden ihmisten pelkoa, kun taas hännän jahtaaminen oli yleinen ongelma, samoin hyperaktiivisuus
- collieille oli yleistä alusta- ja korkeuspelko, kun taas hyperaktiivisuus ja yksinolo-ongelmat olivat vähäisiä
- bordercollieille yleistä oli valojen ja kuvitteellisten kärpästen jahtaus, kun taas vähäistä oli hännän jahtaus, alusta- ja korkeuspelko sekä hyperaktiivisuus
Tässä on tietysti vain pieni osa tuloksista; koko artikkelin pääsee lukemaan tästä linkistä:
Prevalence, comorbidity, and breed differences in canine anxiety in 13,700 Finnish pet dogs
Tutkimuksia rotujen käytösongemien eroista löytyy myös runsaasti lisää, tässä muutama:
- Reported behaviour problems in pet dogs in Denmark: age distribution and influence of breed and gender
- Noise sensitivity in 17 dog breeds: Prevalence, breed risk and correlation with fear in other situations
- Risk factors associated with interdog aggression and shooting phobias among purebred dogs in Denmark
- Breed differences in canine aggression
Koiran koko
Kannattaa muistaa, että et pääse yhtään sen helpommalla, vaikka valitsisitkin pienen koirarodun – eikä suurempi koko välttämättä tarkoita, että haasteita olisi enemmän tai että koira vaatisi enemmän liikuntaa tai tekemistä. On pieniä rotuja, jotka vaativat huomattavasti liikuntaa ja muuta aktivointia, ja isoja rotuja, joiden lempipuuhaa on sohvalla makoilu. (Vaikka nekin tarvitsevat tietysti liikuntaa ja tekemistä.)
Kun ajatellaan koiran käyttäytymistä, rodun valinnalla on paljon enemmän vaikutusta kuin koiran koolla. Koiran kokoa kannattaa tietysti pohtia muista syistä; kykenetkö esimerkiksi kontrolloimaan suurikokoista koiraa hihnassa? Miten koiran kuljettaminen onnistuu, liikutko esim. paljon julkisilla kulkuvälineillä?
Miten hyvin koira sopii yhteen oman elämäntilanteesi ja rutiiniesi kanssa?
Mieti, millaista elämäsi on tällä hetkellä (ja tulee ehkä olemaan kymmenen vuoden päästä), ja millaisia piirteitä arvostat koirassa. Haluatko rauhallisen vai innokkaan koiran? Koiran, jonka voi ottaa mukaan kaikkialle? Koiran, joka ei hauku paljon? Koiran, jota voi pitää vapaana turvallisesti? Koiran, joka vaatii paljon tekemistä vai koiran joka on tyytyväinen vähempäänkin? Koiran, joka tulee hyvin toimeen lasten kanssa?
Asutko kerrostalossa vai maalla? Miten paljon koira jää yksin päivittäin? Täytyykö koiran sopeutua runsaaseen ihmis- ja koiramäärään, erilaisiin ääniin ja muihin asioihin, joita kaupunkiympäristössä tulee eteen, vai asutko melko rauhallisessa ympäristössä? Käykö kotona paljon vieraita tai lapsia? Haluatko kaikkien koirien kanssa toimeen tulevan yksilön, jota voi viedä koirapuistoon ja kylään koirallisten kavereiden luo? Kuinka paljon aikaa pystyt käyttämään koirasi kanssa puuhailuun? Haluatko koiran, joka rakastaa yhdessäoloa ja silittelyä, vai itsenäisemmän koiran, joka viihtyy itsekseen? Mitä haluat harrastaa tai tehdä koiran kanssa? Jos haluat koiran harrastuksia varten, ei kannata keskittyä pelkästään siihen, miten hyvin jokin tietty rotu pärjäisi kyseisessä harrastuksessa, vaan myös siihen, miten hyvin se pärjää kanssasi normiarjessa.
Päätöksen kanssa ei kannata hätiköidä, vaan miettiä asiaa monelta eri kannalta, ennen kuin teet valinnan. Valitse aina mieluummin järjellä kuin tunteella. (Vaikka se onkin vaikeaa.)
ZenKoira 