Jos koirasi pelkää tai kokee ahdistusta tai epävarmuutta tietyissä tilanteissa, olet todennäköisesti kokeillut luoda tilanteesta koiralle miellyttävämmän esimerkiksi ruoan avulla. Olet ehkä yrittänyt tarjota koiralle namin, kun vastaan tulee toinen koira, kun leikkaat sen kynsiä tai kun ulkoa kuuluu kovia ääniä, kuten ukkosta tai ilotulitusta.
Jos näin on, loistavaa! Olet ymmärtänyt, mistä vastaehdollistamisessa on kyse. Vastaehdollistaminen tarkoittaa, että pelottava asia (esim. vaikka auto) yhdistetään johonkin positiiviseen – kuten herkkuihin. Ideana on, että koira oppii lopulta, että aina kun pelottava asia näkyy tai kuuluu, se saa jotakin hyvää – ja suhtautuminen pelottavaan asiaan muuttuu positiivisemmaksi.
Kuulostaa teoriassa hyvältä – mutta miksi ihmeessä se ei vain tunnu toimivan? Koira saattaa syödä herkun mutta pelätä edelleen, useista toistoista huolimatta. Tai ehkä koira ei edes huoli herkkuja pelottavan kohteen läsnäollessa.
Käyn tässä läpi yleisimpiä syitä, miksi vastaehdollistaminen ei joissain tapauksissa etene; yleensä syynä on, että jokin yksityiskohta ei ole mennyt kohdilleen.
Tilanne on liian vaikea koiralle
Vastaehdollistaminen toimii tehokkaimmin silloin, kun tilanteet ovat koiralle aina niin helppoja, että sitä ei juurikaan pelota. Jos koiraa ahdistaa liikaa, sillä ei välttämättä ole lainkaan ruokahalua. Siinäkin tapauksessa, että koira suostuu syömään, se ei todennäköisesti opi olemaan pelkäämättä, sillä sen kokema pelko voittaa namista saadun ilon.
Kannattaa siis aloittaa harjoittelu esimerkiksi niin pitkän etäisyyden päästä, että koira ei ole lainkaan ahdistunut. Kun koira on tältä etäisyydeltä oppinut yhdistämään herkut kohteeseen, voidaan siirtyä hieman lähemmäs. Kerta kerralta koira tottuu koko ajan lähempänä olevaan kohteeseen, kunnes lähietäisyydeltäkin nähty kohde johtaa siihen, että koira odottaa innokkaasti namia.
Koira ei saa herkkua joka kerta
Jotta koira yhdistäisi kohteen positiivisiin asioihin, sen on saatava herkku joka kerta, kun kohde näkyy (tai kuuluu). Sillä ei ole merkitystä, onko yksittäinen kohde koiran mielestä pelottava vai ei-pelottava, eikä myöskään sillä, miten koira käyttäytyy.
Esimerkiksi jos koira pelkää muita koiria, mutta vain joitakin niistä, ei kannata jäädä odottamaan, onko jokin yksittäinen koira pelottava vai ei. Jokaisesta koirasta tulisi saada palkkaa.
Vastaehdollistamisessa ei ole myöskään kyse tietyn käytöksen opettamisesta koiralle, vaan mielleyhtymien luomisesta. Tarkoituksena ei siis ole odottaa, että koira katsoisi sinua tai kävelisi nätisti vierelläsi tai tekisi jotakin muuta, mitä haluamme sen tekevän. Koiran on saatava herkku heti sillä hetkellä, kun se havaitsee pelottavan kohteen, teki se mitä tahansa sillä hetkellä.
Hieno asia vastaehdollistamisessa on se, että vaikka koiran käytöstä ei tarkoituksellisesti muokatakaan, käytös kuitenkin lopulta muuttuu. Koira saattaa alkaa automaattisesti kävellä vierelläsi ja katsoa sinua, koska se odottaa saavansa namin.
Ajoitus ei osu kohdilleen
Koiran on saatava herkku alle sekunnin sisällä siitä, kun se havaitsee kohteen. Tässä voi kuitenkin käyttää apuna äänimerkkiä, joka kertoo koiralle, että palkka on kohta tulossa. Esim. naksutin, ”jes”-sana tai jokin muu ääni, jota käytetään ainoastaan näissä tilanteissa. Näin voidaan merkitä täsmälleen se oikea kohta, jossa koira huomasi kohteen, eikä ole vakavaa, vaikka namin esiin kaivamiseen meneekin hetki.
Joskus saattaa kuitenkin käydä niin, että huomaamattamme palkitsemme koiraa liian aikaisin. Esimerkiksi olet itse huomannut kauempana olevan auton, mutta koira ei. Jos koiraa palkitaan usein tällä tavoin, se saattaa oppia, että herkkujen saaminen merkitsee auton ilmestymistä; ja se alkaa aina namin saadessaan pälyillä ympärilleen. Tällöin se ei opi sitä, mitä oli tarkoitus oppia.
Joskus taas ajoitus osuisi muuten kohdilleen, mutta koira on oppinut lukemaan muita merkkejä siitä, että namia on tulossa. Esim. auton nähdessäsi laitat käden valmiiksi taskuun, että saat namin nopeasti ulos. Odotat, että koira huomaa auton ja palkitset sitä. Koira saattaa tällöin oppia, että kun laitat kätesi taskuun, se saa kohta namia. Auto menettää täysin merkityksensä, sillä käden laittaminen taskuun vie kaiken koiran huomion. Pahimmassa tapauksessa koira oppii, että kun käsi menee taskuun, jostain ilmestyy auto.
Kannattaa siis varmistaa, että et osoita koiralle millään tavalla, että namia on tulossa, ennen kuin se on varmasti havainnut kohteen.
Palkka ei ole riittävän hyvä
Vastaehdollistamiseen ei välttämättä riitä sama palkka, jota käytetään esimerkiksi temppujen harjoitteluun. Vaikka koiralle kelpaisi jokin tietty herkku normaalitilanteissa, kannattaa vastaehdollistamiseen käyttää jotakin erityisen hyvää. Harjoitteluun ei ole pakko käyttää välttämättä ruokaa, vaan esimerkiksi leikkiminen tai lelut saattavat olla parempi vaihtoehto osalle koirista.
Harjoituksissa edetään liian nopeasti
Tarvitaan runsaasti toistoja yhdellä vaikeustasolla, että koira oppisi harjoitusten idean. Erityisesti jos koiran pelko on voimakasta tai se on jatkunut hyvin pitkään, kannattaa edetä mahdollisimman hitaasti. Saattaa tuntua hassulta toistaa kerta toisensa jälkeen tilannetta, joka ei ole edes koiralle ongelma, mutta se on välttämätöntä onnistumisen kannalta.
Vaikeustason nostaminen liian nopeasti voi johtaa siihen, että harjoittelussa mennään takapakkia ja oppiminen tapahtuu lopulta huomattavasti hitaammin kuin jos harjoittelussa olisi alun perinkin edetty hitaasti. Rauhallinen tahti ja kärsivällisyys voi siis itse asiassa nopeuttaa asioita.
Voi olla, että yhden harjoittelukerran aikana päästään vain pikkuisen lähemmäksi kohdetta, mutta seuraavalla kerralla päästään taas vähän lähemmäksi.
Harjoituksia ei kannata muutenkaan ahnehtia liikaa; lyhyet, noin kymmenen minuutin harjoittelut kerran tai pari päivässä voivat monesti riittää oikein hyvin. Joissain tapauksissa oppiminen on jopa tehokkaampaa näin, ja koira saattaa mennä helposti takapakkia, jos sen kanssa harjoitellaan liian tiheästi.
Koira on liian stressaantunut
Joskus saatamme tehdä kaiken teknisesti täysin oikein, mutta oppiminen ei silti etene. Jos koiran elämässä on liikaa stressiä tai vaikeita tilanteita tulee eteen liian usein, voi uuden mielentilan oppiminen olla vaikeaa koiralle.
Tästä syystä kannattaa aluksi minimoida koiran kokema stressi kaikilta sen elämän osa-alueilta. Kaikkeen ei ole mahdollista vaikuttaa, mutta ainakin voimme aloittaa niistä tilanteista, joihin on mahdollista tehdä jotakin.
Joissain tapauksissa koira on niin stressaantunut pienistäkin arjen asioista, joita on mahdoton vähentää, että koulutuksen apuna on käytettävä aluksi esimerkiksi lääkitystä, lisäravinteita tai muita tuotteita, että oppiminen olisi mahdollista. Näiden käyttämisestä on tietysti keskusteltava aina eläinlääkärin kanssa. Kannattaa myös ottaa huomioon, että joskus kipu tai terveysongelmat saattavat vaikuttaa siihen, että koiran oppiminen vaikeutuu, joten koiran terveys kannattaa aina tutkia ensin.
Jos tuntuu, että koulutus ei kaikesta huolimatta etene, voi paras ratkaisu olla ottaa ammattitaitoinen kouluttaja avuksi. Näin voidaan selvittää tarkemmin, mikä on ongelmien taustalla ja miten koulutuksessa voidaan edetä.
Käy katsomassa ilmaiset videot
Ajattelin, että kaikkein selkeimmin vastaehdollistamisen idean voi ymmärtää esimerkkien avulla. Olen jakanut ilmaiseksi kaksi lyhyttä videota, joissa näytän, miten vastaehdollistaminen tapahtuu kahdessa eri tilanteessa:
- Kävelyillä kohdatut asiat
- Äänet
Videoiden kautta näkee selvemmin, miten vaihe vaiheelta eteneminen tapahtuu käytännössä ja missä kohtaa koiraa palkitaan. Olen myös kirjoittanut hieman tarkemmin videoiden yhteyteen, miten juuri näissä tapauksissa kannattaa edetä ja toimia.
Klikkaa alla olevaa kuvaa, niin pääset katsomaan videot. 🙂
ZenKoira 