Ongelmia yksinolossa? Syynä ei välttämättä ole eroahdistus

Ämpäri ja Jessie 047

Aiemmin, jos koira yksin ollessaan aiheutti tuhoja, haukkui tai teki tarpeensa sisälle, saatettiin koiran olettaa olevan vain huonokäytöksinen tai osoittavan mieltään. Tällöin tuntui loogiselta rankaista koiraa ”huonosta” käytöksestä.

Nykyään yhä useampi tuntuu ymmärtävän, että tällaisen käytöksen taustalla saattaa hyvinkin olla eroahdistus. Koira ei tee pahojaan yksin ollessaan huvin vuoksi, vaan sillä saattaa oikeasti olla huono olla.

Toisaalta ollaan menty toiseen ääripäähän; jos koiralla on minkäänlaisia ongelmia yksinolon suhteen, se ”disagnosoidaan” helposti eroahdistukseksi.

On tietysti uskomattoman hienoa, että ymmärrys eroahdistuksesta on lisääntynyt. Ongelma on vain se, että kaikki yksinolo-ongelmat eivät aina johdu eroahdistuksesta. Tällöin taustalla oleva todellinen syy saattaa jäädä hoitamatta kokonaan, eivätkä yksinolo-ongelmat muutu miksikään.

Mitä eroahdistus on?

Jotta ymmärrettäisiin, mitä muita syitä yksinolo-ongelmien taustalla voi olla, on ensin ymmärrettävä, mitä aito eroahdistus on.

Eroahdistunut koira saattaa ahdistua yhden tietyn ihmisen poissaolosta, tai se saattaa ahdistua yleisemmin yksin jäämisestä. Jälkimmäisessä tapauksessa kenen tahansa ihmisen seura saattaa auttaa koiraa pärjäämään. Toisen koiran seura sen sijaan auttaa vain harvoin lieventämään eroahdistuksen oireita, ellei koira ole sosiaalistunut enemmän koiriin kuin ihmisiin.

Koira, jolla on eroahdistusta, kokee yksinolon todennäköisesti hyvin samankaltaisena kuin emostaan eroon joutunut pentu; sen turvallisuuden tunne katoaa. Monesti eroahdistuksesta kärsivä koira myös seuraa omistajaa jatkuvasti tämän ollessa kotona ja haluaa olla jatkuvasti omistajan läheisyydessä; se ei halua päästää omistajaa silmistään. Koira alkaa monesti stressaantua selvästi jo siinä vaiheessa, kun omistaja vasta valmistelee ulos lähtemistä. Eroahdistuksen oireet myös alkavat yleensä hyvin pian omistajan lähtemisen jälkeen, enintään puolen tunnin sisällä.

Yleisimpiä oireita ovat tarpeiden tekeminen sisälle, ääntely ja/tai tuhoaminen. Lisäksi koira saattaa näyttää muita merkkejä stressistä ja ahdistuksesta. Lisääntynyt stressi vaikuttaa myös kehon toimintaan, mistä syystä koira saattaa tehdä tarpeensa sisälle. Haukkumalla, itkemällä tai ulvomalla koira yrittää saada omistajan palaamaan takaisin. Esineiden, huonekalujen tai asunnon tuhoaminen taas voi johtua kahdesta eri syystä; joko koira yrittää päästä omatoimisesti takaisin omistajan luokse esimerkiksi järsimällä ovea, josta omistaja poistui, tai se yrittää lievittää pahaa oloaan pureskelemalla. Jälkimmäisessä tapauksessa järsiminen kohdistuu monesti esineisiin tai huonekaluihin, jotka haisevat voimakkaimmin omistajalta, kuten sohvaan, kenkiin tai vaatekappaleisiin.

Kaikille näille oireille on myös olemassa vaihtoehtoisia syitä; se että koira ahdistuu tai käyttäytyy ongelmallisesti yksin ollessaan ei vielä yksinään todista, että koiralla olisi eroahdistusta.

Muita syitä yksinolo-ongelmille

Kuten kaikkien käytösongelmien suhteen, aivan ensimmäiseksi on poissuljettava kivun ja terveysongelmien vaikutus. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytös on alkanut ilman selkeää syytä. Erityisesti koira, joka tekee tarpeensa sisälle yksin ollessaan, kannattaa viedä eläinlääkärin tutkittavaksi. Taustalla voi olla esimerkiksi virtsatietulehdus tai  virtsankarkailu. Myös tuhoaminen, järsiminen ja erikoisten esineiden syöminen voivat olla merkkejä taustalla olevasta terveysongelmasta tai kivusta; koira saattaa lievittää kipujaan tai epämukavaa oloaan tällä tavoin.

Toinen yleinen syy yksinolo-ongelmiin on se, että koira reagoi ympäristön ärsykkeisiin. Jos koira esimerkiksi haukkuu tai esimerkiksi tuhoaa asuntoa ainoastaan kuullessaan, nähdessään tai haistaessaan jotakin, kyseessä on hyvin erilainen ongelma eroahdistukseen verrattuna. Koira saattaa esimerkiksi kuulla naapurin koiran haukkuvan, nähdä ikkunasta oravan tai kissan, pelästyä naapurista kuuluvia remontin ääniä tai reagoida rappukäytävässä käveleviin ihmisiin.

Tarpeiden tekemiseen sisälle voi olla niinkin yksinkertainen syy kuin se, että koira ei ole oppinut täysin sisäsiistiksi. Se on saattanut esimerkiksi oppia, että omistajan läsnäollessa ei kuulu tehdä tarpeita sisälle, mutta että samat säännöt eivät päde omistajan poissaollessa. Voi myös olla, että koira ei kykene pidättämään kovin pitkiä aikoja kerrallaan; jokainen koira on yksilö virtsanpidätyskyvyltään. On myös muistettava, että pennuilla menee vaihtelevassa määrin aikaa oppia pidättämään pidempiä aikoja; tämänkin asian suhteen jokainen koira on yksilö. On myös selvitettävä, voisiko sisälle pissaaminen olla yksinkertaisesti merkkailua; tähän voi olla useita syitä, esimerkiksi kotiin muuttanut uusi koira tai perheenjäsen, tai uudenlaiset hajut asunnossa.

Ääntely ja tuhoaminen voivat johtua joissakin tapauksissa yksinkertaisesti siitä, että koiralla on niinsanotusti tylsää; jos se ei saa riittävästi lajityypillistä tekemistä, luvallista järsittävää ja liikuntaa omistajan ollessa kotona, se saattaa turhautua helposti. Riittävän tekemisen tarjoamisen lisäksi joissakin tapauksissa (turvallisten) aktivointilelujen tai pureskeltavien kohteiden tarjoaminen koiran yksin ollessa voi auttaa jo paljon.

Joskus yksinolo-ongelmien taustalla voi olla pelko. Tämä saattaa muistuttaa kovasti eroahdistusta, mutta se kuitenkin eroaa siitä siinä mielessä, että koira ei alun perin pelännyt yksin olemista, vaan jotakin muuta. Se on saattanut yhdistää yksinolon pelottaviin tapahtumiin. Esimerkiksi jos äänipelkoinen koira on ollut yksin ilotulituksen tai ukkosmyrskyn aikaan, se on saattanut pelätä yksin ollessaan voimakkaammin kuin omistajan ollessa kotona. Joskus jo yksittäinenkin tällainen kokemus saattaa opettaa koiran pelkäämään yksin olemista. Koira, joka tuhoaa siksi, että se pelkää, saattaa tuhota satunnaisia ulospääsyteitä, eikä välttämättä niitä reittejä, joista omistaja on poistunut. Koira saattaa esimerkiksi paniikissa alkaa kaivaa lattiaa tai seinää satunnaisesta kohdasta – se saattaa haluta ulos asunnosta tai kaivaa itselleen ”turvapaikkaa”. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää auttaa koiraa myös sen ääniarkuuden tai muiden pelkojen suhteen, eikä pelkästään yksinoloon liittyen.

Joissakin tapauksissa syynä yksinolo-ongelmille on turhautuminen – tämäkin on monesti vaikea erottaa aidosta eroahdistuksesta. Osa koirista saattaa turhautua yksinkertaisesti siitä, että sen liikkumista on rajoitettu; se haluaisi esimerkiksi mieluummin olla ulkona tai toisessa osassa asuntoa. Tällainen koira saattaa turhautua huomattavasti enemmän, jos sen tilaa rajoitetaan yksinolon ajaksi. Vaihtoehtoisesti koira saattaa turhautua siitä, että se ei pääse omistajan mukaan. Esimerkiksi Jessie turhautuu hyvin helposti, jos en tee selvää eroa sen välille, milloin otan sen mukaan ja milloin se jää kotiin. Kun toimin aina tiettyjen rutiinien mukaan lähtiessäni, Jessie tietää, mitä tulee tapahtumaan ja pysyy rauhallisena.

Koiran videoimisesta sen yksin ollessa voi olla suuri hyöty, sillä tällä tavoin saadaan paremmin informaatiota siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Monesti diagnosointiin ja hoitamiseen on myös tarpeellista ottaa avuksi ammattitaitoinen kouluttaja tai käytösneuvoja.

Hyvä uutinen on se, että yksinolo-ongelmista kärsivää koiraa on mahdollista auttaa kokemaan olonsa paremmaksi käytösterapian avulla, oli taustalla sitten eroahdistus tai jokin muu syy. Ensin on kuitenkin selvitettävä, mikä syy on kyseessä.

 

Lisää luettavaa:

Hankikoira.fi: Ongelmia yksinjäämisessä

Englanniksi vinkkejä eroahdistuksen hoitamiseen

Tutkimus käytösterapian ja lääkityksen vaikutuksesta yksinolo-ongelmiin

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s