
Nuorempana selailin paljon netin keskustelupalstoja koirien kouluttamiseen liittyen. Suunnilleen kaikki löytämäni vinkit perustuivat koiran alistamiseen ja siihen, että sille oli näytettävä kaapin paikka. Yksi suosituista vinkeistä oli jääkausi.
Jääkausi on 1-3 viikkoa kestävä ajanjakso, jonka aikana koiraa ei huomioida lainkaan. Sille ei puhuta, sitä ei silitetä, sen kanssa ei leikitä, sitä ei edes katsota. Ainoa sallittu kommunikaatio on murahtaminen ja hihnasta nyppiminen. Jääkauden tarkoituksena on, että koira oppii ”pitämään omistajaa johtajanaan” ja ”kuuntelee paremmin”, jolloin ongelmakäytös vähenee ja koiraa on helpompi kouluttaa.
En tässä vaiheessa tietenkään ollut vielä opiskellut lainkaan koirien käyttäytymistä; kaikki tietoni perustui siihen, mitä olin sattunut lukemaan tai kuulemaan muilta. Aina ei ole helppo tietää, mitä kannattaa uskoa ja mitä ei, varsinkin jos asiat perustellaan hyvinkin vakuuttavasti. Ja netti oli pullollaan jääkautta hehkuttavia koiranomistajia, jotka kertoivat, kuinka heidän koiransa rauhoittui täysin ja ”hyväksyi omistajan johtajakseen”. Itse asiassa jääkausi toimi monesti niin hyvin, että koira lopetti kaiken huonon käyttäytymisen ja makasi vain pedissään päivät pitkät, kiinnostumatta mistään muusta.
Muistan pienen äänen pääni sisällä sanoneen, että kuvaukset kuulostivat hyvin paljon siltä, kuin koira olisi yksinkertaisesti masentunut ja lopettanut kaiken tekemisen ja käyttäytymisen – mikä tietysti ihmisen näkökulmasta sopi oikein hyvin, sillä koira ei enää ollut pahanteossa.
Taisin kokeilla jääkautta kokonaiset kaksi päivää, kunnes en enää pystynyt siihen. Päätin lopulta kuunnella sitä pientä ääntä.
Nykyään tiedän, kuinka haitallinen jääkausi voi koiralle olla ja että on olemassa parempiakin keinoja, mutta ns. peruskoiranomistajalle tämä ei ole itsestäänselvää. Jääkausi saattaa kuulostaa ”lempeältä” tai harmittomalta keinolta, sillä koiraahan ei esimerkiksi rankaista fyysisesti.
Ehkä tämä kirjoitus selventää hieman, millainen vaikutus jääkaudella tarkalleen ottaen on koiraan.
Miksi jääkausi toimii?
Kuten se pieni ääni pääni sisällä yritti kertoa, jääkausi tosiaan masentaa koiran. Se ei ymmärrä, miksi sen elämän tärkein olento jättää sen yhtäkkiä täysin huomiotta. Vaikka jääkausi ei rankaisekaan koiraa fyysisesti, sillä on hyvin voimakas vaikutus koiran henkiseen hyvinvointiin.
Koira oppii, ettei millään, mitä se tekee, ole minkäänlaista vaikutusta sen rakastamaan ihmiseen. Tätä voisi kutsua melkeinpä opituksi avuttomuudeksi , joka on hyvin samankaltainen tila kuin masennus on ihmisillä. Koiran kaikki aloitekyky katoaa. Koira, joka ei tee mitään, käyttäytyy ehkä meidän näkökulmastamme hyvin – mutta se ei ole onnellinen tai hyvinvoiva koira.
Jääkauden myös väitetään ”avaavan koiran korvat”. Kun koira ei saa omistajalta minkäänlaista huomiota usean viikon ajan, koira kuuntelee todennäköisemmin omistajan jokaista sanaa kuin sen elämä riippuisi sen varassa. Omistajan huomio myös varmasti toimii koiralle äärimmäisen voimakkaana palkintona, koska koira on ollut siitä paitsi niin pitkään.
Kuulostaa tietysti ehkä joidenkin mielestä loistavalta, mutta millä hinnalla tällainen ”tottelevaisuus” saavutetaan? Samalla tavoin kuin en aio pitää koiraani nälässä, jotta se työskentelisi ruokansa eteen, en halua aiheuttaa koiralle henkistä pahoinvointia, jotta se kuuntelisi minua. Haluan koirani kuuntelevan minua, koska se aidosti haluaa, ja koska nauttii yhteistyön tekemisestä kanssani.
Miltä jääkausi tuntuu?
Kuvittele, että ihminen, joka on sinulle tärkein maailmassa, yhtäkkiä lakkaisi puhumasta sinulle ilman syytä ja kohtelisi sinua kuin ilmaa? Ainoa tapa, millä hän huomioisi sinut, olisi murahtamalla, jos yrittäisit mennä liian lähelle. Miltä sinusta tuntuisi?
Tuplaa tämä tunne ja pääset ehkä murto-osaan siitä, miltä koirasta tuntuu. Meillä ihmisillä on muutakin sisältöä elämässämme ja muita ihmisiä, joihin tukeutua. Koirilla on vain meidät. Me olemme niille periaatteessa koko maailma. Jättämällä koiran huomioimatta sen koko maailma kaatuu. Ei ihme, että sillä on niin voimakas vaikutus koiraan.
Koira on sosiaalinen eläin ja siksi sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus ovat sille tärkeitä. On hyvin mahdollista, että sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa on koirille jopa tärkeämpää kuin ajan viettäminen muiden koirien kanssa. Suurin osa eroahdistuksesta kärsivistä koirista pysyy rauhallisena vain, jos niiden seurana on ihminen, ja koirakaverin hankkiminen auttaa vain harvoin. Tämän tutkimuksen mukaan koirat viettävät jo pennusta lähtien mieluummin aikaa tutun ihmisen kanssa kuin toisen koiran kanssa, jos niiden annetaan valita.
Omaehtoisuus ja aloitekyky on hieno asia
On älytön ajatus, että koira ei saisi itse vaikuttaa omaan elämäänsä millään tapaa, aloittaa leikki- tai silittelyhetkeä tai osoittaa kiintymystään omistajaa kohtaan. Itse nautin siitä, että koirani on oma ihana persoonansa, eikä robottikoira, joka toimii ainoastaan käskettäessä.
Mukavaan arkeen ja hyvään käytökseen ei tarvita jääkausia. Koiraa ei myöskään tarvitse dominoida, jotta se tottelisi. (Lue täältä lisää aiheesta.) Keskity mieluummin vahvan, positiivisen ja luottavaisen suhteen rakentamiseen koirasi kanssa, niin tulokset ovat monin kerroin arvokkaampia.
Lisälukemista:
Do dogs love people more than they love other dogs?
Kiinnostaako koirien käyttäytyminen?
Tilaa uutiskirje, niin saat viikoittaisen vinkin sähköpostiisi! Bonuksena saat myös ilmaisen minikurssin koiran totuttamisesta kynsien leikkaukseen. 🙂