20 myyttiä johtajuudesta

ming 577

Koiramaailma on jakautunut kahteen eri leiriin: johtajuusteorian kannustajiin ja sen vastustajiin.

Jokaisella tuntuu olevan erilainen käsitys siitä, mitä johtajuus itse asiassa tarkoittaa. Jos tarkoitat johtajuudella sellaista, mitä kuvailin tässä kirjoituksessa, ei minulla ole mitään sitä vastaan.

Ongelmia tulee eteen silloin, kun johtajuus-käsitettä käytetään oikeuttamaan ikäviä koulutusmetodeja tai tapoja kohdella koiraa.

Koiranomistajien keskuudessa kiertää valtavasti johtajuuteen liittyviä uskomuksia, jotka eivät perustu tieteeseen tai oikeaan elämään. Osa näistä uskomuksista ovat täysin harmittomia, kuten ovista ennen koiraa kulkeminen. Osa saa omistajat turhaan stressaamaan ja ahdistelemaan, että kuvitteleeko koirani nyt olevansa yläpuolellani kun se käyttäytyy näin ja näin. Osa uskomuksista taas on vahingollisia sekä koiran hyvinvoinnille että omistajan ja koiran väliselle suhteelle.

Kumoan tässä yleisimmät myytit johtajuudesta, ja tarjoan tilalle yksinkertaisemmat selitykset.

Koira luulee olevansa johtaja, jos se:

1. Kävelee edelläsi kävelyillä. Miksi koira tekee näin? Koska ihmiset ovat mielettömän hitaita verrattuina koiriin; koira kävelee luonnostaan nopeammin kuin ihminen, varsinkin ollessaan innoissaan jännittäviin paikkoihin pääsemisestä.

2. Nylkyttää. Nylkyttäminen voi olla osa seksuaalista käyttäytymistä tai leikkiä, eikä siis liity johtajuuteen. Osa koirista kokee tarvetta nylkyttää jotakin tai jotakuta kokiessaan voimakkaita tunteita, kuten stressiä, ahdistusta, turhautumista tai innostusta.

3. On aggressiivinen omistajaa kohtaan. Yleisimmät tilanteet, joissa koira saattaa olla omistajalleen aggressiivinen ovat käsittely ja resurssien puolustaminen. Koira, joka murisee tai puree, kun omistaja yrittää koskea tai nostaa syliin, tekee yleensä niin pelon tai kivun vuoksi. Koirat eivät leikkaa toistensa kynsiä tai yritä väkisin silittää toisiaan. Jokaisella yksilöllä on oikeus omaan henkilökohtaiseen tilaansa. Sama koskee resursseja. Jos koiralla on jo hallussaan resurssi, kuten ruoka, sillä on oikeus puolustaa sitä, vaikka se olisi ”arvoasteikolla” alempana. Sekä oman tilan että resurssien puolustaminen on täysin normaalia käytöstä koiralle, ja ratkaisuna näihin ei ole koiran dominointi vaan se, että koira oppii, että tarvetta puolustautumiselle ei ole.

4. Hyppii omistajaa vasten. Koira hyppii, koska se on innoissaan nähdessään omistajansa, ja todennäköisesti haluaa nuolla sen huulia. Tämä on ns. ”alistuva” ele, jota pennut tekevät emolleen tervehtiessään tätä.

5. Merkkailee. Merkkailu liittyy seksuaaliseen käyttäytymiseen ja kommunikointiin. Koirat myös merkkaavat uusia paikkoja tai hajuja, erityisesti haistaessaan uuden tulokkaan. Merkkailun avulla koirat kommunikoivat toisilleen, ilman että niiden täytyy olla fyysisesti samassa tilassa.

6. Rähisee muille koirille. Tämän ajatuksen mukaan koira rähisee muille koirille, koska luulee olevansa pomo ja kokee siksi tarvetta puolustaa laumaansa. Mutta miksi koira ylipäänsä kokee tarvetta puolustautua? Taustalla on usein joko pelko tai turhautuminen, koska se ei pääse muiden koirien luokse. Kummallakaan tilanteella ei ole mitään tekemistä johtajuuden kanssa. Koiralaumoissa ”johtaja” ei estä muiden pääsyä toisten koirien luo tai estä niiden pakenemista tai puolustautumista. Koiran pomottaminen tai rankaiseminen ei poista taustalla olevaa pelkoa tai turhautumista mihinkään, vaan se saattaa jopa pahentua.

7. Ei halua olla yksin. Koiralle on täysin luonnollista kiintyä omistajaansa, ja luonnollisesti tästä kiintymyksestä voi seurata ahdistus omistajan poissaollessa. Koiranpentu ahdistuu joutuessaan eroon emostaan, koska ilman emoa pentu hyvin todennäköisesti menehtyy, joten on kysymys elämästä ja kuolemasta päästä takaisin emon luokse. Myös koira kokee olonsa turvalliseksi omistajansa seurassa, koska se tarjoaa sille kaiken selvitymiseen ja turvallisuuteen tarvittavan.

8. Kerjää huomiota. Huomion kerjäämiseen on kaksi yksinkertaista syytä: a) koira pitää sinusta ja kokee huomiosi äärimmäisen palkitsevana, ja b) se toimii. Jos koira saa huomiota edes silloin tällöin raapiessaan käsivarttasi tai itkiessään vierelläsi, oppimisteorian sääntöjen mukaan tämä käyttäytyminen lisääntyy. Jos koira siis tekee näin, se ei tarkoita, että se luulee olevansa pomo. Se yksinkertaisesti haluaa huomiota ja on oppinut, mitkä käyttäytymiset toimivat.

9. Ei tottele käskyjä. Tähän on jälleen kerran yksinkertainen selitys: koira ei todennäköisesti ole oppinut käskyjä niin hyvin, kuin kuivttelemme. Yleensä jos koira ei tee mitä omistaja pyytää, tarkoittaa se, että jokin oppimisen perusperiaatteista on mennyt pieleen. Ehkä palkkio ei ole tarpeeksi suuri, koira on oppinut tottelemaan omistajan eleitä eikä suullista käskyä, se ei ole oppinut yleistämään käskyjä eri tilanteisiin tai tilanne on sille yksinkertaisesti liian vaikea. Moni koira tottelee mallikkaasti kotona harjoitellessa, mutta kävelyllä kaikkien häiriötekijöiden keskellä totteleminen on aivan toinen asia.

Koira ymmärtää, että olet pomo, jos:

10. Kävelet ovista ennen sitä. Jos opetat koiran odottamaan, että kävelet ovista ensin, se oppii odottamaan, että kävelet ovista ensin. Se ei automaattisesti tämän seurauksena ajattele, että olet johtaja ja lopeta kaikkea ongelmakäyttäytymistään.

11. Et päästä sitä sohvalle tai sänkyyn. Samoin kuin ylläolevassa uskomuksessa, koira ei opi käyttäytymään täydellisesti vaikka se ei saisi maata korkeilla paikoilla, eikä se suunnittele maailmanvalloitusta vaikka pääsisikin sohvalle. Koira haluaa päästä sohvalle, koska siinä on mukava nukkua.

12. Otat siltä välillä ruoan pois. Näin toimimalla koira oppii ainoastaan, että sen ruoka saatetaan viedä milloin tahansa pois, joten sitä on syytä puolustaa.

13. Et anna sille huomiota silloin, kun se pyytää sitä. Kuinka masentavaa olisi, jos koira ei voisi vaikuttaa omaan elämäänsä ja osoittaa omistajalle kiintymystään? Joissain tapauksissa liika huomionhakuisuus voi koitua ongelmaksi, mutta koira ei rupea pomottelemaan, vaikka se silloin tällöin saisikin aloitettua leikkihetken tuomalla lempilelunsa syliisi.

14. Voitat jokaisen leikin. Mitä tapahtuu, jos koira ei ikinä voita yhtäkään vetoleikkiä? Leikkiminen ei todennäköisesti ole enää kovin hauskaa. Leikin ideana on, että roolit vaihtuvat ja sitä ei oteta tosissaan, eikä leikissä voittaminen liity normaalielämässä ”voittamiseen”.

15. Rankaiset koiraa, kun se tekee väärin. Koira ei automaattisesti tiedä, mikä on kiellettyä tai huonoa käyttäytymistä. Se tekee asioita, jotka se kokee kannattaviksi. Jos se siis tekee jotain ”väärin”, siihen on yleensä hyvä syy, eikä se syy ole johtajuusongelma. Rankaisemalla koiraa luot välillenne negatiivisen suhteen ja opetat koirasta passiivisen ja aloituskyvyttömän, koska se ei tiedä, mistä sitä saatetaan seuraavaksi rangaista. Onnistuneesti rankaiseminen on myös huomattavan hankalaa. Ajoituksen ja rankaisun intensiteetin on oltava täydellisiä. Jos rankaisu on liian lievä, koira ei opi mitään, ja nostamalla rankaisun vahvuutta koira tottuu koko ajan vahvempiin ja vahvempiin rankaisuihin. Jos vahvuus on liian suuri, koira voi traumatisoitua ja suhde kärsii. Koira saattaa myös yhdistää rankaisun asioihin, joihin omistajan ei ollut tarkoitus yhdistää sitä. Esimerkiksi koira, jota rankaistaan sisälle pissaamisesta saattaa oppia, että se ei saa pissata omistajan läsnäollessa. Koira, jota rankaistaan joka kerta, kun se haukkuu muille koirille, voi yhdistää rankaisun toisen koiran näkemiseen. Rangaistusten käyttämisessa on paljon enemmän riskejä kuin palkitsemisessa. Rankaiseminen saattaa lisätä stressiä, pelkoa ja aggressiivisuutta, ja pahentaa monia ongelmia.

16. Selätät koiran. Koirat tai sudet eivät selätä toisiaan. ”Alistuva” eläin kierähtää itse vapaaehtoisesti selälleen lepytelläkseen toista. Jos ihminen tarttuu koiraan ja kieräyttää sen selälleen, koira ei ymmärrä mitä tapahtuu. Se saattaa rimpuilla aluksi ja lopulta tajuaa, ettei pakotietä ole, jolloin se jähmettyy paikoilleen. Tämä ei johdu ”alistumisesta” vaan opitusta avuttomuudesta; koira kokee, että mikään ei toimi tilanteesta pois pääsemiseksi joten se lopettaa yrittämisen, edelleen ymmällään ja todennäköisesti peloissaan omistajan käytöksestä.

17. Syöt ennnen koiraa. Jos ruokaa on runsaasti, koirilla ei ole mitään tarvetta tapella ruosta tai muodostaa syömisjärjestyksiä. Omistaja joka tapauksessa antaa ruoan koiralle, mitä koirat hyvin harvoin luonnossa tekisivät. Tämä on jo sinänsä osoitus siitä, että me kontrolloimme koiriemme ruoan saantia ja olemme anteliaita antaessamme ruoan koiralle.

18. Et lelli koiraa liikaa. Tämä on kummallinen myytti; ”lelliminen” kun voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Koiran silittely, sylissä pitäminen, hemmotteleminen tai edes pukeminen eivät ole pahoja asioita, kunhan koira kokee ne positiivisina. Ongelmia syntyy vain, jos koiran ei anneta käyttäytyä kuin koira tai sille ei opeteta omistajan haluamia tapoja toimia. Samoin jos koira oppii, että se saa aina kaiken mitä se haluaa, seurauksena on hyvin todennäköisesti turhautuminen, jos koira jonkin kerran ei voikaan saada haluamaansa. Tämä ei johdu siitä, että koira luulisi olevansa johtaja, vaan siitä, että se ei ole ikinä oppinut sietämään turhautumista.

19. Jos teet kaiken ylläolevan, koira alistuu ja käyttäytyy hyvin. Koira ei minkään näiden temppujen seurauksena ala automaattisesti käyttäytyä mallikkaasti. Jos haluat koiran kävelevän kauniisti hihnassa, se täytyy opettaa kävelemään kauniisti hihnassa. Jos haluat, että koira ei hypi ihmisiä vasten, se on opetettava olemaan hyppimättä ihmisiä vasten.

20. Koira yrittää jatkuvasti viedä johtajan paikan. Koirat eivät kykene näin monimutkaiseen ajatteluun. Ne toimivat miten toimivat, koska ne haluavat jotakin siinä hetkessä. Koirat eivät varasta ruokaa pöydältä, koska ne haluavat valloittaa maailman. Ne yksinkertaisesti haluavat sen ruoan pöydältä. Ajattelutapa, jossa omistajan on koko ajan oltava varuillaan johtajuutta himoitsevan koiran kanssa johtaa suhteeseen, joka on kumppanuuden ja luottamuksen sijaan epämiellyttävä ja stressaava kilpailullinen tilanne. Koiranomistajuudesta katoaa kaikki se, mikä tekee siitä niin palkitsevaa.

 

Syy, miksi en mielelläni käytä sanoja johtajuus tai dominanssi on, että niille ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Kaikille koiran käyttäytymisille löytyy paljon yksinkertaisempi selitys, ja ratkaisuksi ongelmiin on olemassa tehokkaampia ja koiraystävällisempiä menetelmiä kuin ”johtajuuden” korostaminen. On paljon yksinkertaisempaa puuttua itse ongelmaan kuin ruveta syömään ennen koiraa tai kulkemaan ovista ensin.

Olen ollut seuraamassa useita erinomaisten käyttäytymisneuvojien konsultaatioita, ja yhdessäkään niistä ei ole ollut tarpeellista ”näyttää koiralle kuka on pomo”. En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa dominanssi-käsitteestä olisi ollut jotakin hyötyä. Ratkaisu löytyy aina muualta.

Lakkaa siis murehtimasta, yrittääkö koirasi dominoida sinua, ja keskitä aikasi ja energiasi mieluummin positiivisesta suhteestanne nauttimiseen.

 

 

Mainokset

One Comment Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s